lauantai 28. tammikuuta 2017

Sidontaa Kotkassa

Parisen viikkoa sitten käytiin taas Kotkassa pistäytymässä. Jokatiistainen sidontailta oli hyvää viihdettä keskelle viikkoa osuneille vapaapäiville. Juuso kävi sitä ennen vielä täydentämässä omia sidontamatsku varastoja Kymi Shopissa. Illan teemana oli "maukas lohiputki" ja sidottajana Jani Keränen. Sehän sopi hyvin. Jani oli vähän huvittunut kun saavuttiin paikalle. Tän kyseisen perhon inspis oli nimittäin lähteny yhdestä mun perhosta... :D Viime vuoden viimeisen Kymipäivän jälkeen yks mun perhoista pääty Nikon taskuun ja nyt Jani oli sitten bongannu sen ja ottanu siitä idean. Haha.  Kuinkas sattukaan. Mun perhon nimi on "Victoria's Secret". Jani oli ihastunu sen väreihin. Myös sillä "alkuperäisellä" Victorias Secretillä on oma tarinansa...






Kesällä kun oltiin Norjassa, Niko oli sitonu perhon joka kuulemma oli ihan tyttöjen pikkuhousujen värinen. Mulle siitä tuli ekana mieleen Victoria's Secretin tuotteet. Mulla on esimerkiks yksi vartalosuihke, jonka purkissa on ihan samat värit kun siinä perhossa. Nikon perho jäi ekalla laskullaan sille tielle, joten sen täytyi saada jatkaja. Nyt mun perhorasiasta löytyy useempi vähän samantyyppinen perho. Värit suoraan just niistä Victoria's Secretin tuotteista... :D Siinä suuremmoinen tarina. Perhojensidonta ei edelleen oo mitään lempparipuuhaa mulle, joten en jaksanu raahata omaa penkkiä Kotkaan ollenkaan. Katoin vierestä kun äijät sito ihkun värisiä perhoja.

Pari päivään myöhemmin käytiin toisessakin sidontaillassa. Siellä jaksoin jopa jotain tehdäkin. YHEN lohiperhon. Kai tällä pärjää koko kesän..? On toi sidonta kyllä ihan liian vaivalloista pikkunäpertämistä mulle.


Myös meriperhojen rasiaa pitäis taas vähän päivittää... Ollaan parin kuukauden päästä lähdössä Juuson, Hannan ja Viljamin kanssa taas Gotlantiin. Ihan parasta. Kaikki on jo varattuna, nyt vain odotellaan. Aika kovat poltteet on jo sinne! Kiva seurata Gotlannin jätkien Instagram tilejä ja kasvattaa omaa kuumetta. :D Maaliskuussa sitten. Toivottavasti sitä ennen pystyy alottelee kautta jo täällä Suomessakin.

maanantai 2. tammikuuta 2017

Tervetuloa vuosi 2017!

Jeeeeeees, nyt on sanottu heipat vuodelle 2016 ja vastaanotettu vuosi 2017. Vuoden viimeisenä päivänä kerettiin vihdoin kalaankin! Alkuun oli tarkotus mennä Juuson, Hannan ja Viljamin kanssa jonnekkin Helsingin rannoille mertsarikalaan, mut ihan viimetingassa suunnitelmat menikin uusiksi. Suunnattiinkin Hannan ja Viljamin tykö Turkuun. Kiva oli päästä vähän erilaiseen mestaan kalaan, kun omat mertsarin kalastus kokemukset sijoittuu lähinnä urbaaneihin maastoihin tai ulos Suomesta. Ai että kun oli ihanaa vetää pitkästä aikaa kahlurit jalkaan ja painella mereen. Koska oli uudenvuoden aatto, täytyi somistautua asianmukaisin vermein!




Levittäydyttiin pitkin rantaa. Just kun kaikki oli saanu jalkansa ekaa kertaa veteen ja päässy tekee pari heittoo, oli Juuson vapa jo mutkalla. :D Ei olis vuoden viimeinen päivä paremmin mennä. Melkein oltiin jo sitä mieltä et tähän on hyvä lopettaa, mut jatkettiin vielä kuitenkin. Justhan me vasta alotettiin! Saatiin otettuu vuoden pönöt. Kun kattoo alinta kuvaa, ei voi olla hymyilemättä. Kuvasta riitti riemua koko illaksi.



Ihan paras lopetus vuodelle. Myös after paardit sujui kivasti. Tästä on hyvä jatkaa. Toivottavasti tulee hyvä kalastusvuosi. Pääsis taas hienoihin paikkoihin ja oppis jotain uutta. Vuoden 2016 tavotteista ei ihan kaikki täyttyny. Halusin kovasti rikkoa enkkoja, mut ihan kaikki haaveet ei onnannu.  Alkuvuodesta lupasin itelleni et opettelen solmujen tekemistä.  Mä oon kaikessa pikkunäpertelyssä ihan surkee. Varsinkin lenkkisolmu oli murheenkryyni. Nyt sen kanssa menee ihan hyvin ja olen siitä iloinen. Ei oppimisen aina tarvii olla mitään suuria juttuja. Tälläset pienetkin asiat vie aina eteenpäin.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Ja tietenkin kireitä siimoja kaudelle 2017!