lauantai 20. heinäkuuta 2024

Kaksi viikkoa Beiarnilla

Me ollaan nyt oltu Norjassa taas pari viikkoa ja aika on mennyt nopeesti. Työt on rullannut mukavasti ja aika normaalia arkea me ollaan täällä eletty. Toni siis myös tekee ihan normaalisti täällä omat työnsä. Meidän saapuminen tänne ei mennyt ihan putkeen. Sillon pari viikkoa sitten Laksin reissun jälkeen jännitettiin että millä autolla ylipäätään päästään lähtemään. Laksin reissu hoidettiin mun pienellä Hondalla, koska Defenderi oli pajalla. Oli startin vaihtoa ja vähän muutakin. Saatiin kuiten Defe huollosta just sopivasti ennen lähtöä, joten sillä siis matkaan. Vähän ennen Yllästä Toni alkoi kuulostelee, et onkohan kaikki ihan ok. Outo fiilis laitettiin sit vaan tuulen piikkiin. Ylläksen jälkeen syttyi polttoainevalo ja yhtäkkiä viisari alko laskee kun lehmän häntä ja samalla koppiin tuli dieselin haju. Äkkiä vaan sitten seuraavalle pihalle toteamaan, että jossain on reikä ja kaikki dieselit suihkunnu pihalle. Soitto vakuutusyhtiöön ja odottelemaan hinausautoa. Sitten oltiinkin miettimässä, että mitä seuraavaksi. Ei jäänyt muuta vaihtista kun Honda, meijän oli kuitenkin päästävä Norjaan viikonlopun aikana koska mulla oli maanantaina alkamassa työt. Hinuri heitti meidän kotiin ja auton huoltamon pihaan. Kamat Hondaan ja uudestaan matkaan. Ihmeenkaupalla kaikki Defessä ollut tavara saatiin mahdutettua pikkuautoon. Honda toi meidät lopulta nätisti perille. Nyt sitten ollaan koko reissu pikkuautolla. Ainakin polttoaine kuluissa säästää!

Nyt tän parin viikon aikana ollaan käyty kalassa vaan pari kertaa. Kelit on ollu todella helteiset (plus 24-28), eikä se oo kutsunut kauheesti vetämään kahluuhousuja jalkaan. Tällein kun on pidemmän ajan liikenteessä, ei jaksa pakkokalastaa sitten yhtään. Menty aivan fiiliksen mukaan. Joessa on vettä aika vähän, seilaa sellaista 13-20 kuution väliä. Eli siis tosi vähän. Itse oon mieltynyt tähän jokeen eniten silloin kun vesi on 45-80 välissä. Parina hellepäivänä ollaan kyllä käyty kalassa, mutta ihan muualla. Yksi päivä ajettiin Saltstaumeniin merikalaan ja yhtenä iltana käytiin tunturissa kokeilemassa olisko raudut purulla. Tuulettomina hetkenä päästiin tarjoilee pinturia, mutta eivät jääny kiinni. Beiski on kyllä kiva kun täällä on kaikkee muutakin tehtävää ja nähtävää.



Tilastollisesti ei tule taaskaan hyvää vuotta, mutta se nyt ei ole ihme kun kaikkialla on aika samanlainen tilanne. Kalastajien määrä on vaihdellut näiden parin viikon aika paljon. Ekalla viikolla oli paljon porukkaa ja monet biitit loppuunmyytynä. Tämä toinen viikko taas on ollut rauhallisempi ja lupia kattavammin saatavilla. Nyt parina seuraavana viikkona pitäisi nähdä joella jonkin verran tuttujakin, kun Teemun lodgelle saapuu porukkaa Suomesta.

Vielä olis täällä neljä viikkoa ennen kun matka jatkuu jonnekkin. Ainiin, unohdin melkein mainita. On tää reissu kuiten alkanu paremmin kun viime vuoden tyhjä neljäviikkoinen. Toni sai sivujoesta heti ekalla luvalla ehkä maailman suloisimman eurotitin. :D Oltiin siellä ykskätisten kanssa temuamassa. Ei siis olla täysin nollilla! 

lauantai 13. heinäkuuta 2024

Juhannuksen jälkeinen Norjan reissu

Niinkun mainitsin edellisessä postauksessa, mulle tarjoutui kiva työmahdollisuus Norjasta tälle kesälle ja kun iskin siihen kiinni, se vähän laittoi suunnitelmia uusiksi. Meidän oli tarkoitus suunnata Varangille elokuun pariksi ekaksi viikoksi, mutta se saa nyt jäädä odottelemaan. Juhannuksen jälkeiselle viikolle oli varattuna Lakselvin reissu ja sitä ei kuitenkaan onneksi tarvinnut säätää. Lähdettiin siis Laksille jussin jälkeisenä torstaina, eli vielä kesäkuun puolella. Mukana myös Miksu, joka lensi Kittilään ja sieltä napattiin herra kyytiin. Meillä oli koko kevään molempien autojen kanssa vähän probleemaa ja tällä kertaa Defe oli pajalla ja matkaan lähdettiin mun pikkuisella Hondalla. Moottorivalo syttyi siihenkin matkalla, mutta päästiin perille ja auto toimi koko reissun ihan normaalisti.


En oo aikasemmin käynyt Laksilla kalassa. Useemman kerran kyllä ajanut ohi ja käyny pällistelemässä jokea. Miksulle joki on tuttu ja se jeesasi kyllä paljon spottien löytämisen kanssa. Meillä oli kaksi lappua ykköselle ja kaksi kakkoselle. Arvata ehkä saattaa, että kalastus oli hieman haasteellista. Tai itse kalastuksessa ei ollut mitään vikaa, koko ajan oli sellanen fiilis että kohta nykäsee. Kalat vaan tuntuu vähentyneet jokaisesta paikasta. Nähtiin kuitenkin jonkin verran kaloja muutamilla pooleilla ja se oli mukavaa. Miksua myös onnisti yhden 94cm kanssa. Itse onnistuin saamaan yhen pukken, niitä oli yllättävän paljon joessa, vaikka nyt ei ole edes pukkevuosi. 



Laksi oli kyllä hieno paikka kalastaa. Oikein mukavan kokoinen ja poolit aika selkeitä. Lisänä vielä se, että melkein koko ajan oli sellanen toiveikas fiilis että kohta nykii. En kyllä silti ihan osaa pitää perusteltuna Laksin kovaa hintaa. Toki jos nykäsee, niin silloin saattaa nykäistä oikeesti kunnolla mutta... En oikein silti tiedä. Kuitenkin, niinku jo sanottu, oli todella hieno paikka. Neljä lupaa heitettiin yhteensä ja sitten kruisailtiin takaisin Kittilään. Kotona ei kerettykään sitten olemaan kovin pitkään kun taas oli lähtö edessä. Itseasiassa oltiin kotona vain kaksi kokonaista päivää. Sain kesätyön Beiarnin Laksekontorista. Oon 6 viikkoa töissä ja sitten jatketaan vielä reissua parilla viikolla ja koitetaan löytää vähän erilaista kalastusta. Ehkä pienempiä lohijokia, ehkä jotain merikalastusta, sen näkee sitten. Terveiset siis Beiskiltä, tänne asetuttiin viikko sitten lauantaina. 

perjantai 14. kesäkuuta 2024

Lohikausi avattu

Nyt on kalastuskausi avattu täällä pohjoisessakin. Heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä suunnattiin Äkäsjoelle. Siltä reissultä ei jäänyt paljoo mitään erikoista kerrottavaa, mutta hauskaa oli käydä ihan uudelle joelle tutustumassa. Viime viikonloppuna suunnattiin Ruotsiin avaamaan meijän lohikausi. Vaikka ei ihan rajakunnassa asuta, on meiltä tosi näppärää mennä Norrbottenin alueelle kalaan. Vähän jännitettiin, että missä jamassa joet siellä päin on kun pohjoisessakin on ollut nyt kevään/alkukesän aikana tosi lämmintä. 



Aivan turhaksi ei pähkäilyt jääny. Kyllähän se jokivesi oli jo aika lämmintä. Meillä ei oo lämpömittaria, mutta kuultiin veden olevan 17 astetta. Vaikka se nyt ei vielä ihan hälyyttävällä tasolla ole, ei se silti kovin hyvältä kuulosta että on jo niin lämmintä. Voi kalastus loppua aika hätäseen jos lämpeneminen vaan jatkuu. Nyt en tiedä tilannetta, ilmeisesti kelit olis mahdollisesti viilenemään päin. Toivotaan niin. Huolestuttaa kyllä muutenkin mitä mahtaa tapahtua lohelle lähivuosina. Norjassa oli viime vuonna todella huono vuosi ja esim Torniollakin tapahtunu aika rajua droppia. Elämme jänniä aikoja tässä maailmassa, eikä kyllä hyvällä tavalla.




Noh, masistelut nyt hetkeksi sivuun ja takaisin viikonloppuun. Oltiin Ruotsissa kaksi yötä. Rötvättiin teltassa, hätyyteltiin hyttysiä ja kalastettiin kahden luvan verran. Sunnuntaina saatiin joelle seuraa kun Tuomo tuli meijän kanssa kalaan. Se osu sopivasti, koska mulla oli synttärit sunnuntaina. Saatiin kippistelyseuraa. Sunnuntai-iltana kruisailtiin takasin kotio. Ei nähty kaloja, mutta oli oikein mukava viikonloppu noin muuten. Lohenkalastuksen pariin palataan taas juhannuksen jälkeen. Sitten on vuorossa Norja. Tästä kesästä tulikin haipakampi mitä alunperin suunniteltu. Meijän piti tehdä muutama vähän lyhyempi reissu Ruotsissa ja Norjassa, mutta nyt onkin niin että lähdetään heinäkuun alkupuolella Norjaan taas pidemmäksi aikaa. Mulle tarjoutui kiva tilaisuus päästä sinne töihin, joten iskettiin kiinni. Siitä lisää sitten myöhemmin, kunhan kaikki käytännönasiat on jiirissä.

keskiviikko 22. toukokuuta 2024

Terveisit etelästä

Kevät alkaa saapua meijänkin leveyspiireille nyt kovaa vauhtia. Sesonki on loppunut pari viikkoa sitten ja Levi hiljentynyt täysin. Hiljainen aika on ihanaa. Talvi tuntui loputtomalta, mut sillein hyvällä tavalla. Siitä on ollut vähän vaikeeta päästää irti. Vappuna meillä tuli vuosi täyteen sirkkalaisina. Etelään ei ole ollut yhtään ikävä. Pohjoisessa on hyvä ihmisen olla. Nyt kuitenkin kirjoittelen tätä postausta Vantaalaisessa lähiössä. Tultiin siis etelässä käymään pitkästä aikaa. Otettiin to iltana yöjuna Kolarista, tultiin Helsinkiin ja mentiin viikonlopuksi Kotkaan avaamaan meijän kalastuskautta.  Meillä oli siellä kaveriporukalla pienimuotoiset haukikisat. En oo varmaan ikinä avannut kalastuskautta näin myöhään. Mut minkäs sille mahtaa kun kotoota lähdettäessä oli vielä kinokset ja järvet jäässä. Vaikee kuvitella, että sielläkin pitäis päästä avamaan kausi parin viikon päästä.    


Vietettiin Kotkassa vesillä pari päivää. Meitä oli kolme veneellistä porukkaa. Sekalaista sakkia virppojen ja perhojen kanssa. Meidän venekuntaan ei voittoa herunut, mutta siistiä oli kalastaa pitkästä aikaa. Kalat oli ihan kivasti purulla pe iltana, mutta lauantaina meno oli vähän toista. Nähtiin kaloja kyllä paljon perhojen perässä, mutta ei minkäänlaista kiinnostusta ottamaan. Muutama aika jees onnistuminen kuitenkin tuli yhdelle venekunnalle. Isoin 121senttiä! Harmi että sitä ei tullut livenä itse nähtyä, mutta jo kuvissa näytti ihan jäätävältä. Jaska, Miksu ja Miksa oli bongannu kalan kirkkaassa vedessä veneen vieressä pohjassa ja päässy seurailee sen liikkeitä. Äijät oli jo siinä vaiheessa huomannu, et nyt on iso kala kyseessä. Miksu ja Jaska ei kumpikaan ees suostunu heittää sille... Miksan piti sitten "uhrautua" ja sieltähän se sitten saatiin veneeseen asti. Tosi hieno kala. 

Kalastusta tälle reissulle kerkesi tulla nyt vain tuon Kotkan pyrähdyksen verran. Loppuaika meneekin kavereita ja sukulaisia moikkaillessa muuten. Kunhan meiltäkin päin jäät lähtee kunnolla niin olis tarkotus kokeilla hauenkalastusta lähivesillä. Kellurenkaan uusi ponttoonikin odottelee jo kotipuolessa Postissa.    

perjantai 26. tammikuuta 2024

Pohjoisen talvielämää

Pohjoisen talvisista maisemista on saatu nauttia jo useemman kuukauden ajan. Nyt eletään sydäntalven aikaa, talvi on nyt noin puolessa välissä. Tässä on jo ruvannut vähän jännittämään, et apua kohta se on ohi.  Kaamoskin on jo selätetty viikkoja sitten. Täällä virallinen kaamos ei tosin kestä kun parisen viikkoa, mut kyllähän se päivä aika railakkaasti rupes ennen sitä lyhenemään ja hämärtymään. Nyt päivä on jo selkeesti ruvennu pitenemään. 



Päivän pitenemisen huomaa etenkin töissä kun viettää päivät ulkona. Alotin uudet duunit marraskuun lopulla. Mun ensimmäinen eräoppaan nimikkeellä oleva työ. Oon talven töissä Sammuntuvalla. Porotilahommia siis. On ollu tosi paljon uusien asioiden oppimista. En oo ikinä työskennelly eläinten kanssa, enkä myöskään tienny poroista paljon mitään. Porot on aika jänniä elukoita. Jokaisella on ihan oma luonteensa. Etelän likan on pitäny harjotella poroilla ajamista ja toki myös niiden ruokinnat yms kuuluu työnkuvaan. Kaikki se on ollu mukavaa puuhaa. 



Uuden työn lomassa on ollu myös mukavaa tutustua uusiin ihmisiin. Meitä on Sammulla kiva porukka. Muutenkin on hauskaa, et täällä kun nyt on keväästä asti asunu niin pikkuhiljaa on tutustunu enemmän ja enemmän uusiin tyyppeihin. Töiden kautta on ehkä helpoin tutustua uusiin ihmisiin, mut tuttavuuksia on tullu myös esimerkiksi salin kautta. Levillä on hyvä sali ja paljon vakkariporukkaa joita näkee usein. 



Kalastusjutut ei oo talven aikana pyöriny ihan kauheesti mielessä. Se on aika iso ero kun vertaa etelässä asumiseen. Täällä kun on kunnon talvi ja sen tuomat harrastusmahdollisuudet, jotka vie aika mukavasti huomion. Käytiin muutama viikko sitten ekat lumiturvallisuuskurssit ja nyt olis tarkotus aloittaa vapaalaskuhommat. Kun mä alotin lumilautailun muutama vuosi sitten, sanoin että kunhan opin vähän laskee, alotan vapaalaskun. Tässä sitä nyt ollaan, aloittelemassa uutta harrastusta. Kun kevään aurinko rupee vähän enempi olee esillä ja lämmittää, on tarkotus aloittaa myös toinen uusi harrastus. Pilkkiminen. Kyllähän se nyt pitää tällein kalastajana haltuun ottaa, kun näillä leveyspiireilla elää! Kilpisjärven legendaarisiin pilkkikisoihinkin on jo varatta majoitus, joten pitäähän se rupee harjottelee. Ihan sama vaikka ei edes jäälle asti silloin pääsisikään...