Kevätpäivä Vanhankaupunginkoskella

Kuu vaihtu kesäksi muutama päivä sitten ja nyt some alkaa pikkuhiljaa täyttyy lohikuvista. Lohikausi on potkaistu käytiin! Aijjai, lohikuume nousee taas... Omaa reissua saa kyllä vielä jonkinaikaa venailla, joten sitä ennen täytyy keksiä muuta puuhaa. Kävin pari päivää sit tekemässä jo perinteeksi muodostuneen keväisen kopasun VKK:lle viimevuotiset toutaimet mielessä. Vieläki kirpasee se ison karkuutus vuosi sitten... Koskella oli mun lisäksi yksi heppu kalassa. Mulla oli kokopäivän oma haavinkantaja-kameramies-assistentti mukana.

Pääasiassa lähin kalaan ne toutaimet mielessä. Niitä kuulemma taas pyöri kosken loppuliu'ussa, mut omalle kohdalle ei osunut yhtään. Toisena mielessä oli, että olis kiva saada pitkästä aikaa jotain kalaa pöytään. Sitä vähän jo kerkesin kotona lupaillakkin... :D Ei jäänyt lupailut onneks tyhjiksi ja himaan lähti yksi kirre. Hyvät pöperöt tuli!

Hassuu ajatella, et tää oli nyt kuudes vuosi tälläselle samanlaiselle kopasulle. Vuonna 2012 kävin ekan kerran ja se oli eka kerta kun ylipäätään kalastin perholla. Aika kuluu niin nopeesti. Ylläoleva kuva huvitti mua, koska musta on melkein samanlainen (Linkki) viiden vuoden takaa. Oonkohan mä vielä seuraavankin viiden tai kuuden vuoden päästä samalla koskella muistelemassa vanhoja. Kuudessa vuodessa on kerenny tapahtuu paljon. Oon oppinu vaikka mitä. Silti en koe olevani mitenkään kovin hyvä. Semmoseen jamaan oon kuitenkin päässy, et kelaan pärjääväni ees jotenkin niillä taidoilla mitä on. Vielä voi oppia paljon lisää ja niin mä ajoin tehdä.

Rento sunnuntai

Mertsarihommat jatkuu vielä! Viime sunnuntaina lähettiin Juuson ja Miikan kans kalastaa Itä-Helsingin rantoja ja nauttii kivasta kelistä. En oo ikinä Suomessa kalastanu mertsaria näin keväisessä kelissä. Vaikka tuuli oli aika navakka, ei silti ollu yhtään kylmä. Mikäs siinä heitellessä. Alotettiin kalastus iltapäivällä ja jatkettiin melkein pimeeseen asti. Oli vähän sellanen Gotlanti fiilis! Käytiin tsekkaamassa useempi spotti.

Pääfokus oli illassa. Päivällä tuli spottien välissä otettuu rennosti ja punottuu suunnitelmia tulevalle kesälle.

Miikka ja Juuso on nyt käyny enemmänkin kokeilemassa uusia paikkoja tolla suunnalla. Jäbät puhu että sykli on ollu vähän sellanen et jokatoinen pisto on tyhjä ja toinen sit taas parempi. Ylläripylläri kun mä olin mukana, osuttiin just siihen huonompaan saumaan. :D No eipä mittää, mukava päivä oli. Kiva löytää uusia paikkoja ihan lähialueiltakin. Illalla kotiin mennessä oli ihan superi fiilis. Mä saan niin paljon potkuu elämään kun pääsee harrastamaan ja olee ulkona. Nostaa mielialaa kummasti, vaikka se olis muutenkin jo hyvä. Elämä hymyilee, aijjaaaiii!

Lauttasaaren kopasu

Niin se kevät taas viuhuu menemään, et hyvä kun perässä pysyy! Tai siis kovin keväistä täällä ei vielä ehkä ole, mut ajallisesti kevät on jo aika pitkällä. On jo toukokuun alku. Kuukauden päästä ollaan jo kesäkuussa. Koko talvi ja alkukevät on menny nopeella vauhdilla. Tän talven teemana oli yrittää löytää talvesta jotain positiivista. Oon kyllä onnistunu siinä aika hyvin. Oon maininnukki et alotin laskettelun pitkän tauon jälkeen. Pari reissua oon tehny niissä merkeissä. Lähdin myös testaamaan vaeltamista talvisissa meiningeissä. Käytiin luokkatovereitten kanssa kiertää Kebnekaise. Oli siistiä. Se oli viimeinen luminen reissu hetkeen. Ainakin toivottavasti, vaikka voin kyllä jotenki jo sanoa et pystyn talvestakin nauttimaan. Ennen en oo kyllä ihan hirveesti osannu. Nyt on hyvä jatkaa kevään fiilistelyä ja kesän odotusta. On ollu ihan karmee kalastuskuume. Ennen kun pääsen ryminällä alottaa kalastuskautta, täytyy vielä saattaa uusin Chasing Silverin painoon. Sit pääsee relaa kiireisen kevään jälkeen. Otin kuitenki vähän jo varaslähtöö ja kävin vapun jälkeen pikaisella pyrähdyksellä Lauttasaaressa.

Mä en oo varmaan ikinä ollu enää näin myöhään yrittämässä mertsaria. Tänä vuonna talvi veny pitkään, joten ei kyllä edes tuntunu et olis ollu kauheen myöhässä. Larussa oli aika kova tuuli ja vesi oli sotkeutunutta. Välillä ei kovin matalassakaan meinannu nähän omia popojaan. Fiksuja likkana olisin ehkä voinu tarkistaa sääennusteen ennen rantsuun lähtöö, mut kun hinku kalaan oli kova, en mä sellasta jaksanu tehä. Tuulen suunta oli vähän nihee heittämisen kannalta, mut aina sitä löytyy jotain mestoja mihin ei ihan vastaseen joudu rykii. Myös kahlaamisen kans oli vähän oneglmia. Sen lisäks et jalkoja ei näkyny, oli mun kenkä "valinta" aika surkee. :D Oon tekemässä tällä hetkellä muuttoo ja tottakai kahluukengät oli just väärässä osoitteessa. Noh, kyllä hätä keinot keksii. Soreleista huopasisukset veke ja menoks. Sorelit ja liukkaat kivet... Ai että. Soreleista ei ole kahluukengiksi. On sitä kyllä joskus kahlattu sandaaleillakin, kun ei vielä ollu omia kenkiä. Kolmisen tuntia mä paikkoja kolusin. Sitten päätiin luovuttaa. Ehkä tässä vielä kerkii mertsaritouhuja hetkisen aikaa harrastaa ennen kun on siirryttävä muihin juttuihin!

Gotlanti 2018

Se olis nyt se kauan odotettu reissu saatu pakettiin. Aika erilainen reissu mihin ollaan totuttu. Iso porukka ja uudenlaiset olosuhteet muutenkin. Meitä oli yhteensä 12 henkeä, kaikki Kotkan perhokalastajien jäseniä. Matkaan lähdettiin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Mä roudasin iltapäivästä romppeeni Juusolle, josta kyyti tuli meitä hakemaan. Ensiks matkattiin Turkuun. Oli aika hyvä fiilis istuu auton takapenkillä, ulkona paistoi aurinko, oli mukavan keväisen näköistä ja mielessä vilahteli jo Gotlannin siistit rannat. Laiva Turusta Tukholmaan lähti illalla.

Jo Tukholmaan päästessä naamalle lävähti karu totuus... Täällähän on vielä aika talvi. Luntakin satoi ihan perkuleesti kun ajettiin kohti Nynäshamnin satamaa. Ihan ylläri sää ei onneks tullu, kyllä me oltiin varauduttu et tulee olee kylmempää kun ehkä muuten tähän aikaan vuodesta. Matka Gotlantiin on ihan hullun tylsä ja pitkä. Saari ei sinänsä oo kovin kaukana, mut sinne vaan kestää matkustaa kun menee omalla autolla ja laivoilla. Myös lentäen pääsis perille, mut se on tietty kalliimpaa. Matka tuntuu aikalailla samalta kun lapsena odotti joulua. Niin turhauttavaa. :D

Oltiin perillä Visbyssä iltapäivästä. Siitä ajettiin ihan saaren pohjoiseen osaan, jossa meillä oli pari mökkiä vuokrattuna. Mökkien omistaja vahvisti epäilyt kylmistä säistä. Kevät on noin neljä viikkoa myöhässä. Oho. Kerettiin vielä illaksi Juuson kanssa kalaan. Osa jäi mökille ja osa lähti tutkimaan lähirantoja seuraavaa päivää varten. Vitsi että oli hyvä fiilis saada kahluukamat päälle, vapa käteen ja painella mereen. Seuraavana aamuna homma jatkui. Neuvottiin porukalle mestat mihin kannattaa mennä. Meidän neljän hengen autokunta lähti kokeilemaan ennestään tuntematonta paikkaa. Se osoittautui ihan hyväksi! Mulla oli kokoajan sellanen etiäinen et kohta naukuu ja niinhän siinä kävi. Juusolle kuusvitonen. Ihan siisti reissun avauskala, vaikka olikin kutenut.

Ekana päivänä yks reissuporukan toinenkin heppu oli saanut kalan. Näitä kuvia kun kattelee, näyttää siltä kun sää olis ihan just niin keväinen kun muillakin tähän samaan aikaan tehdyillä reissuilla. Oikeesti oli ihan pirun kylmä. Lämpötila vaan ihan skidisti yli nollan. Hanskoja joutui pitämään kokoajan kädessä ja pipon tiukasti lippiksen päällä. Vaparenkaat meni myös helposti jäähän. Ensimmäisen kokonaisen päivän jälkeen alkoi kovat yöpakkaset... Aamulla ei ollut hirvee kiire lähdön kanssa, kun yöllä oli ollut reilu 10 astetta pakkasta. Matalat rannat oli aamuisin vielä jäässä. Vesi oli todella alhaalla. En oo koskaan nähny Gotlannissa noin alhaalla olevaa vettä. Muuten kylmä keli ei menoa haitannut. Iltaisin pystyi kalastaa auringonlaskuun saakka, jos vain oli tarpeeks vaatetta päällä ja välillä rapsutti vaparenkaista jäät veke. Itte ainakin onnistuin kerrankin pysymään kokoajan lämpösenä.

Ne yöpakkaset ja muutenki koleet oltavat tais tehä vähän hallaa. Jo muutenki tiukassa olleet kalat tuntui katoavan ihan tyystin, tai ainakin ne passivoitui. Meitä oli kolme autokuntaa koluamassa rantoja eri rantoja saaren länsipuolelta. Luulis sillä haravoimisella löytää kaloja, jos on löytääkseen.

Oli kyllä ihan mielenkiintoista nähdä saari myös tälläisillä olosuhteilla, vaikka toki olis ollu siistimpää jos ne olis ollu sitä normaalia keväistä. Melkein kaikki porukasta oli ensikertalaisia, joten tää ei kyllä antanut ihan parasta kuvaa. Saari ittessään on kyllä jo niin siisti nähtävyys, että kyllä siellä mielellään kalastaa, vaikka oliskin vaikeeta.

Reissu oli aika lyhyt. Kokonaiskesto oli viikon, mut kun siitä karsii matkustuspäivät veke, jäi kalastuspäiviä vain neljä ja puoli. Se meni nopeesti. Pe iltapäivästä lopeteltiin kalastusta. Kokonnuttiin mökkeihin, laitettiin ne kuntoon ja sitten kukonlaulun aikaan lauantaina lähettiin satamaan ja taas kohti mannerta. Gotlannissa viettäis mielellään pidempiäkin aikoja, mut nyt tähän saumaan oli ihan ok lähtee takas himaan.

Kalojen suhteen reissu oli arvatenkin aika surkee. Koko porukkaan tuli huimat kaksi kalaa. Itsehän heitin tyhjää koko reissun. Hieman erilaista meininkiä mihin on saarella tottunut. :D Olishan se kauden eka kala ollu kiva saada, mut ihme ja kumma, en ollu tästä mitenkään huonona. Joskus näinkin. Eiköhän Gotlantiin tuu edelleen lähdettyä takaisin tänkin jälkeen. On se vaan niin tullut tärkeeksi paikaksi vuosien varrella. Jälleen kerran siellä oli hyvä olla. Tuntui myös ihan älytömän hyvältä päästä taas pitkästä aikaa tekee sitä omaa juttua. Koulun ja talven myötä harrastaminen oli hetken aikaa jäässä, mut tästä se voi taas pikkuhiljaa alkaa. On tää vaan paras harrastus.

Kohta mennään

Vihdoin. Tätä on kyllä odotettu. Kalastusta. Kevään ekaa reissua. Voi herranjestas kun on ollu vieroitusoireita. Eteläänkin saatiin kerrankin kunnon talvi, mutta kyllä tässä vaiheessa vuotta sen loppumista alkaa jo odottaa. Periaatteessa talvi ei tuntunut nyt niin pahalta kun yleensä, koska alotin uudestaan mun lapsuus/teiniaikojen harrastuksen. Laskettelun. Pari kertaa tuli pohjoisen rinteitä koluttua. Se oli kivaa. Nyt on kuitenkin jo maaliskuu, aurinko on alkanu näyttäytyy enemmän ja enemmän, lumi alkaa sulaa ja kalastuskuume iskee päälle aika kovana. Oon hypistelly mun vapoja, pukenu kahluuhousuja päälle, mallaillu lippiksiä ja sitonu muutaman uuden perhon. Mä oon niin valmis... Meri täällä kotirannoilla on vielä jäässä, mutta onneks länsinaapurissa pääsee jo kalaan.

Gotlanti kutsuu. Sinne lähetään sunnuntaina ison porukan voimin. Mä lupasin järkkää Kotkan perhokalastajille reissun sinne. Ilmottautuminen lähti vähän lapasesta ja nyt meitä on lähdössä yhteensä 12 henkeä. Ihan kaikki ei ees päässy messiin. Tulee varmasti vähän erilainen reissu. Kolme aikaisempaa reissua on tehty pienemmällä porukalla. Tää on tosiaan nyt neljäs kerta Gotlantiin. Aika siistiä. Sinne on vaan aina niin kiva palata. Oon kiusannu itteeni kattomalla vanhojen reissujen kuvia, sekä mertsariaiheisia videoita youtubesta. Polte on kova. Gotlannin säät on vähän jännittänyt. Alkuun näytti aika hyvältä, mut viimeiset viikot sielläkin on ollu tosi talvista. Kun ei vaan enää menis pakkaselle niin olis hyvä. Kaloja sieltä on kuitenkin jonkin verran tullut. Fish Your Dreamin ja Robert Hanssonin instat on ollu mielenkiinoista seurattavaa viime aikoina. Aiiiiii että, kohta mennääääään.

Perustin muuten toisen blogin (linkki), kun mua on vähän häirinnyt että oon eksyny aiheesta kalastuksen ulkopuolelle tässä blogissa. Koulujuttuja esim. Nyt on paikka, johon tuupata kaikkia muita matka/harrastusjuttuja. Gotlannin reissun jälkeen ei oo kauaa kun lähden hiihtovaellukselle. Esimerkiks siitä tulee juttua sitten uuden blogin puolelle. Tsekatkaa jos kiinnostelee. Tässä blogissa keskitytään nyt vain harrastuksista rakkaimpaan!

Reissujen vuosi 2017

Noniin, se olis sitten vuosikatsauksen aika. Vuosi 2018 on alkanu kiireisesti. Oli muuttohommaa ja koulukin taas pyörähti käyntiin. Nyt on hetki aikaa paneutuu edelliseen vuoteen. Aloitetaan kauden aloituksesta. Kausi pyörähti käyntiin Gotlannissa maaliskuun lopulla. Jo sitä ennen olis ollu mahiksia käydä koluamassa esim Helsingin rantoja, mut mä kelasin et panttaan kalastushimojani ja päästän ne valloilleen vasta ekalla isommalla reissulla. Tää reissu Gotlantiin oli jo kolmas. Sama posse kun kahdella edellisellä reissulla, Hanna, Viljami ja Juuso. Geelle on aina mukava mennä. En tiiä mikä siinä paikassa kiehtoo. Siellä on vaan hyvä olla. Tällä reissulla mulla oli vielä jotenkin ihan uudenlainen se hyvä olo. Nautin koko sydämmestäni siellä vietetystä viikosta. Fiilis oli jotenkin tosi rento. Olisin voinu vaikka jäädä sinne. Kalojakin tuli. Ei ihan niin hullua tykitystä kun edellisella reissulla, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Ainakin itse olin kovin tyytyväinen reissuun kokonaisuutena. Ihana Gotlanti, nähdään taas.

Vuoden toisella reissulla lähdettiin uudestaan Ruotsiin. Railakkaan laivamatkan ja väsähtäneen automatkan jälkeen löydettiin ittemme toistamiseen Mörrumilta. Yheksän hengen lössi, primetime, muutenkin paljon porukkaa joella. Joki ihan kuiva... :D Sillälailla. Kalastuksellisesti reissu oli aika perseestä, mut muuten oli kyllä hauskaa. Mörrum on vielä kokonaan kokematta normaaleissa olosuhteissa. Myös edellisen vuoden reissulla vesi oli vähissä, mut ei kyl lähellekkään sitä luokkaa mitä nyt. Nätti paikkahan se Mörrumi kuitenkin on, ei siitä mihkään pääse.

Kevät & alku kesä meni ihan kotimaassa. Kävin itekseni VKK:lla jahtaamassa toutaimia ja Juuson kanssa käytiin Lohenrenkaalla kelluskelemassa. Käytiin myös kääntymässä Tainionvirralla lirkkimässä taimenia.

Kesän odotetuin reissu starttasi heinäkuun alussa. Sitä ennen olin paiskinu hulluna töitä. Oli aika siisti fiilis heittää hanskat tiskiin sillä fiiliksellä, et koko kesänä ei tarvii enää tehdä kauheesti töitä. Mä olin sumplinu asiani niin, et kovasti oli haaveissa pitää paras kalastuskesä koskaan. Lähettiin heinäkuun tokalla viikolla Juuson lohilomalle Norjaan. Voisin väittää, et se oli paras Norjan reissu mitä ollaan koskaan tehty. Kaikissa on omat siistit juttunsa ja muistonsa, mut nyt tuli kyllä kärkisija. vähän niinku keväisellä Gotlannin reissulla, fiilis oli vaan jotenkin todella hyvä kaikinpuolin. Mulle reissun ekat päivät oli aika kovia. Heti ekana iltana eka kala, toisena toinen ja sillon meni enkatkin rikki, 95cm. Olisko kohta metri rikki? Myös Juuso rikkoi enkat lohiloman aikana, 108cm. Nyt kun näitä kuvia kattoo ja fiilistelee muistoja, tulee ihan hirvee reissukuume. Lohi, tuo paras kala...

Heinäkuun lopulla lähdettiin Juuson kans uudestaan Norjaa kohti. Ekalle reissulle oli sellanen suunnitelma, et oltais kierretty enemmänkin Norjaa ja käyty useemmassa paikassa, mut olosuhteiden ollessa vähän niin ja näin, päätettiin skippaa muut suunnitelmat ja pysytellä vaan yhdessä paikassa. Suunnitelmat Finnmarkista jäi sen verran kaihertaa mieltä, et pienen suostuttelun jälkeen sain Juuson pään käännettyy ja sitten oltiinkin taas Corollassa matkaamassa Suomen halki pohjoiseen. Viikko suunnilleen viikko kerettiin himassa viettää ennen tätä reissua. Ihan parasta. Edellisestä Finnmarkin reissusta oli vierähtäny muutama vuosi. Oli aika kivaa palata sinne, missä mä oon ekan lohireissuni tehny. Noh, jokihan oli ihan kuollut, mutta muuten oli kivaa. Reissu oli aika pikainen, vain viikon. Samaan syssyyn käytiin kalastaa myös mertsaria. Se oli tän reissun pelastus. Ihan törkeen hauskaa!

Elokuun alussa mentiin taas. Tällä kertaa muikkeliporukalla. Taisin olla kolme päivää reissujen jälkeen himassa. Sen verran, et just kerkeks purkaa vanhat kamat ja pakara rinkan kuosiin. Lähettiin Hannan, Veeran ja Nooran kanssa käsivarren erämaahan harjusjahtiin. En ollu hetkeen päässy kunnolla erämaahan. Edellisestä rinkkareissusta oli kulunu useempi vuosi ja sekin ihan perus vaellus, ilman kalakamoja. Nyt olikin sit rompetta niin paljon messissä, et rinkka painoi vähän reilun 30kg. Sitä vähän kuumottelin et miten jaksan, mut hyvinhän se meni. Kyllä siitä on vaan hyötyä et nostelee rautaa salilla ja pitää ittestään huolta. Viikon verran vietettiin leirielämää. Hyvä reissu jälleen.

Syksyllä tuli hengattua lähinnä Kymillä. Mulla alkoi koulu ja kalastuspäivät oli aika kortilla. Onneks oli monta hyvää reissua alla. Operaatio Kymiläinen ei edennyt taaskaan, yritys jatkuu siis edelleen. Kun virallinen kausi Kymillä loppui, jatkoin siellä hengaamista kuitenkin. Olin esimerkiks työharkassa Kymi Fishingillä muutaman päivän.

Loppuvuosi oli hiljaisempaa. Vaikka kesän reissut edelleen lämmitti mieltä, alkoi taas olla fiilis et jotain puuttuu. Vain muutamat mertsarireissut tuli heitettyy. Koulu vei syksyllä ison osan ajasta ja mielestä, et ei siihen vaan mahtunu enää mitään "ylimääräistä". Vaikka koulussa on ollu ihan kivaa, kyllä mä jo vähän odotan että se loppuu. Pääsee taas harrastaa omia juttuja enemmän ja muutenkin aikatauluttaa elämää uusiks. Tollanen perus toimistorytmi ei vaan sovi mulle. Liian sitovaa ja ahdistavaa. :D Ei oo enää onneks ihan tolkuttomasti jäljellä.

Vaikka loppuvuosi ei ollutkaan ihan parhaimmasta päästä, oli tää vuosi kokonaisuudessaan hyvä. En oo koskaan aikasemmin päässy tekee noin montaa pidempää reissua vuoteen. Reissua tuli tasaiseen tahtiin heti maaliskuulta alkaen. Kesästä kaavailin parasta kalastuskesää koskaan ja sitä se kyllä oli. Reissuja on vaikeeta laittaa mihinkään paremmuusjärkkään, eikä se oo tarkoituskaan koska kaikissa on aina jokin oma juttunsa. Tältä kesältä kuitenkin päällimmäisenä mielessä on eka Norjan reissu. Se oli kyllä niin siisti reissu. Vaikka meillä onkin nykyisin parisuhde muuttunut joksikin muuksi, toivon että hyviä reissuja tullaan edelleen tekemään yhdessä. :)

Tälle vuodelle ei oo vielä lyöty paljoo reissuja lukkoon. Yksi on varma, Gotlanti kutsuu jälleen. Ja onhan sitä varmasti pakko taas kesällä Norjaan lähtee. Muuten suunnitelmat on vielä auki. Kattellaan mitä vuosi tuo tullessaan. Nyt kuitenkin ekana koulu päätökseen. Alle puoli vuotta kesään, jeeee!