Uusilla spoteilla

Hauenkalastus keväisin ei oo mulle se kaikista mieluisin juttu, mutta nyt kun reissut on peruuntunu niin on ollu kiva kalastaa ees jotain. Hauenkalastuksesta kyllä siis pidän kovastikkin, mut kalastuksen ajoitan mieluumin syksyyn. En oo itseasiassa moneen vuoteen käyny kellumassa tällein kevätaikaan. Taisin keväällä '16 kirjottaa, et nyt saa riittää nää hommat... :D Ihan kivaa ryhdistäytyy välillä. Kohdalle saattaa osuu paksuuki pötkylää ja se keväässä on siistii, et päivät pitenee ja halutessaan pystyy kalastaa vaikka koko päivän. Syksyllä ja varsinki mitä lähemmäks talvee mennään, on päivät jo niin lyhkäsiä et hyvää aikaa on vähemmän. Toisaalta se ei haittaa, koska mä oon ainaki niin nopeesti viluuntuva et en kestä vedessä ku muutaman tunnin, oli vuodenaika mikä tahansa.

Käytiin Matin kanssa kattelee uusia paikkoja pari päivää sitten. Löydettiin muutama kalakin. Uudellamaalla on onneks paljon hyviä haukipaikkoja eri puolilla. Rantaviivaa löytyy ihan tarpeeks hyvien spottien löytämiseen. Vähän silti ahdistaa tää sulku. Ymmärrän kyl hyvin millä perustein se on tehty, mut se tuntuu henkisesti tosi erikoiselta. Sitä on vaikee ees selittää, et miks. Ehkä suurin ahdistus tulee kuitenki siitä, et koko tilanne on niin sekava ja kokoajan elää epätietoisuudessa et mitä seuraavaks tapahtuu. Mielessä kolkuttelee uhka Norjattomasta kesästä. Siihen on pakko koittaa varautuu henkisesti jo nyt, et ei tuu supersuurta pettymystä myöhemmin.

Niinhän se aihe taas lähti karkaa koronaan. Se tunkee jokaiseen keskusteluun tosi helposti. Onneks kalassa saa hetken aikaa hengähtää. Vaikka on kriisi päällä, kalastus toimii edelleen ajatusten nollaajana. Nyt onkin tullu käytyy kalassa enemmän kun pitkään aikaan. Se on tuntunu hyvältä. :)