Lauttasaaren kopasu

Niin se kevät taas viuhuu menemään, et hyvä kun perässä pysyy! Tai siis kovin keväistä täällä ei vielä ehkä ole, mut ajallisesti kevät on jo aika pitkällä. On jo toukokuun alku. Kuukauden päästä ollaan jo kesäkuussa. Koko talvi ja alkukevät on menny nopeella vauhdilla. Tän talven teemana oli yrittää löytää talvesta jotain positiivista. Oon kyllä onnistunu siinä aika hyvin. Oon maininnukki et alotin laskettelun pitkän tauon jälkeen. Pari reissua oon tehny niissä merkeissä. Lähdin myös testaamaan vaeltamista talvisissa meiningeissä. Käytiin luokkatovereitten kanssa kiertää Kebnekaise. Oli siistiä. Se oli viimeinen luminen reissu hetkeen. Ainakin toivottavasti, vaikka voin kyllä jotenki jo sanoa et pystyn talvestakin nauttimaan. Ennen en oo kyllä ihan hirveesti osannu. Nyt on hyvä jatkaa kevään fiilistelyä ja kesän odotusta. On ollu ihan karmee kalastuskuume. Ennen kun pääsen ryminällä alottaa kalastuskautta, täytyy vielä saattaa uusin Chasing Silverin painoon. Sit pääsee relaa kiireisen kevään jälkeen. Otin kuitenki vähän jo varaslähtöö ja kävin vapun jälkeen pikaisella pyrähdyksellä Lauttasaaressa.

Mä en oo varmaan ikinä ollu enää näin myöhään yrittämässä mertsaria. Tänä vuonna talvi veny pitkään, joten ei kyllä edes tuntunu et olis ollu kauheen myöhässä. Larussa oli aika kova tuuli ja vesi oli sotkeutunutta. Välillä ei kovin matalassakaan meinannu nähän omia popojaan. Fiksuja likkana olisin ehkä voinu tarkistaa sääennusteen ennen rantsuun lähtöö, mut kun hinku kalaan oli kova, en mä sellasta jaksanu tehä. Tuulen suunta oli vähän nihee heittämisen kannalta, mut aina sitä löytyy jotain mestoja mihin ei ihan vastaseen joudu rykii. Myös kahlaamisen kans oli vähän oneglmia. Sen lisäks et jalkoja ei näkyny, oli mun kenkä "valinta" aika surkee. :D Oon tekemässä tällä hetkellä muuttoo ja tottakai kahluukengät oli just väärässä osoitteessa. Noh, kyllä hätä keinot keksii. Soreleista huopasisukset veke ja menoks. Sorelit ja liukkaat kivet... Ai että. Soreleista ei ole kahluukengiksi. On sitä kyllä joskus kahlattu sandaaleillakin, kun ei vielä ollu omia kenkiä. Kolmisen tuntia mä paikkoja kolusin. Sitten päätiin luovuttaa. Ehkä tässä vielä kerkii mertsaritouhuja hetkisen aikaa harrastaa ennen kun on siirryttävä muihin juttuihin!