Seutu oli Hannalle, Viljamille ja Nooralle tuttu ennenstään, joten päästiin Veeran kanssa opastettaviksi. Viljami paineli omille teilleen, me saatiin kalastaa rauhassa tyttöporukalla. Tai ehkä mieluumin niin päin, että Viljami sai kalastaa rauhassa... :D Suunnattiin ekaks ihan meidän mökkiä lähellä oleville paikoille. Siellä vierähti useempi tunti ihan huomaamatta. Alkuillasta piti tulla mökille vähän tankkaamaan.
Jo päivällä kaikilla oli jonkun sorttisia tapahtumia, vaikka kokeneemmat kertokin että nyt on vähän hiljaisempaa kun yleensä. Kalat oli vähän arkoja ja vesi korkeemmalla kun yleensä. Mäkin sain ekan vähän isomman taimenen. Ei se siis iso ollut, mut isompi kun mitä oon aikaisemmin saanu. Siis joesta, parit meritanet on asia erikseen. En mä ees uskonu saavani mitään, joten olin aika fiiliksissä kun näin pääskin käymään.
Kun mahat oli taas täynnä ja kahvit (sekä siiderit...) hörpätty naamaan mentiin takas joelle. Myös illalla kaikilla oli jotain actionia. Tarkotus oli kalastaa pintureilla, mut koska pintaelämää ei pahemmin ollu, jäi pinturointi toiseen kertaan. Vähän me yritettiin, mut parempi oli jatkaa muilla perhoilla. Jälleen aika meni nopeesti. Pimeetä ei tullu kunnolla missään vaiheessa, joten hyvin jaksettiin kalastaa kolmeen asti yöllä. Suomen kesäyöt on vaan niin parhaita! Tosin pieni väsy painoi kaikkia. Mulla ja Veeralla yöunet jäi hieman lyhyiks kun ei maltettu nukkua, oli niin paljon kaikkia kalajuttuja kerrottavana. :D Loput porukasta meni päivän vielä lyhyemmillä unilla.
Maanantai aamuna oli pakko nukkuu vähän pidempään. Otettiin aamulla rauhallisesti ja vasta puoliltapäivin lähettiin takas joelle. Mulla ja Veeralla oli lupaa jäljellä enää kolme tuntia, se piti käyttää huolellisesti. Just ennen meidän lupien loppua kävi Hannalla vähän ikävästi. Hannan perhoon oli napannu päälle 60cm pulska taimen. Hanna oli saamassa kalaa jo haaviin, mut just sillä hetkellä se irtos. Monia kaloja itse karkuuttaneena voin vaan kuvitella fiiliksen. Ei paljoo naurata siinä vaiheessa... Varsinkin jos kyseessä olis mahdollinen enkkakala.
Jos Hannan tyhmää tapahtumaa ei lasketa, oli reissu muuten hyvä. Ei sitä oikein muuta voi tän porukan kanssa odottakkaan. Muut jäi vielä kalastamaan, me Veeran kanssa jouduttiin lähtee alkuillasta jälleen kohti Tamperetta. Mulla oli aika pitkä matka himaan, mut onneks se ei tuntunut niin pitkältä kun välissä piti vaihtaa junaan. Onnellisen väsyneenä tulin illalla kotiin. Kiitos kaikille mukavasta reissusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti