Vielä on kautta jäljellä

Norjassa lohikausi tuli taputeltua hetki sitten, mut Kymillä sitä pääsee vielä noin kuukauden verran harrastamaan. Operaatio "pakko saada Kymiläinen" jatkuu syyskuun loppuun aina kun työt vaan antaa myöden. Pari päivää sitten lähettiin Juuson kanssa jälleen ylittämään. Kaloja on saatu nyt ihan kivasti. Oli ihan jepa kun oli itte Norjassa heittämässä tyhjää ja Kymi fishing shopin Instagram tili alkoi täyttyy kalakuvista. :D Ilosanoman leviiminen näky hyvin äijien määrässä Ruhan rannassa. Messissä useempi tuttu naama. Vesi on laskenu sen verran että nyt pääs heittää muualtakin ku pelkästään laiturilta.

Mun kohdalla operaatio Kymiläinen vaihtu päivän aikana hermojen kanssa taisteluks. Mä en tiiä mikä ihme mätti, mut tuntu että mikään, siis ei yhtään mikään, onnistu. Aivan järkkyy heittoo, kaikki tuntu raskaalta ja hermojen menetys tosi lähellä. Kesken on tyhmä lopettaa, mut jossain vaiheessa oli vaan pakko laittaa pillit pussiin. Ei ollu mun päivä tosissaan. Ehkä ens kerralla menee taas paremmin. Varmaan tässä vaiheessa kautta alkaa olee jo takki vähän tyhjä, vaikka periaattees fiilistä löytyiskin. Päivää piristi kuitenki se, et Sinkkis sai kalan! Siitä on varmaan kolme vuotta kun oon edellisen kerran sattunu paikalle ku joku saa kalan.

Illan pimentyessä lähettiin ajaa takas kotia kohti. Nää päiväreissut on tuntunu paremmilta vaihtiksilta nyt viimeaikoina. Corollassa on nukuttu tänä vuonna jo ihan tarpeeks monta yötä. Niinku oon jo jossain vanhoissa postauksissa tainnu mainita. Kotkassa tulee nyt sit vietettyä vielä tämä loppukuu, jonka jälkeen täytyy suunnata harrastusta taas merelle päin. Parin viikon päästä kisataan Lohi SM. Muutaman muun tutun nimen lisäksi osallistujalistasta löytyy myös Juuso. Täytynee lähtee tsekkaa nää kisat ekaa kertaa.