Kausi potkaistiin käyntiin maaliskuun alussa naistenpäivänä Langinkoskella. Kova alotus... Mulle 64cm kirkas taimen ja Juusolle vajaa 50cm. Kylmän kostea päivä ylitti odotuksen ihan totisesti! Lankkarin jälkeen keskityttiin hetken ajan mertasiperhojen sidontaan, käytiin pari kertaa kopasemassa Helsingin vesiä taimenien perässä, sekä pari haukireissuja myös lähialueille. Haukijutut ei kuitenkaan jostain syystä inspannu, vaikka monet sitä harrastaakin kevättalvella. Ite oon sitä mieltä, että se on paljon siistimpää syksyllä kun kalat on vetreempiä. Pääsiäisenä suunnattiin Hannan ja Viljamin kanssa Gotlantiin. Myöhemmin seuraan liittyi myös Antti ja Veera. Ihan superireissu! Gotlanti on niin hieno paikka ja tällä kertaa myös olosuhteet tuntu menevän ihan nappiin. Porukka sai yhteensä 37 taimenta. Gotlannin jälkeen ei tarvinnu venailla kun noin kuukauden verran, kun taas hypättiin laivaan ja mentiin Ruotsiin. Tällä kertaa Mörrumille Mikan, Nikon, Tonin ja Ilkan kanssa. Juuso vetäs kirkkaan 90cm lohnakkeen, joka oli vasta toinen koko joelta tälle vuodelle. Siisti reissu kaikinpuolin! Ihastuin ihan kybällä Mörrumiin. Kevään aikana käytiin myös kellumassa Lohenrenkaalla, kalastamassa ahvenia Turun seudulla, harventamassa kirrejä Kymillä, sekä tehtiin myös perinteinen after work -pisto VKKlle. Lämmöllä muistelen mennyttä kevättä. Se oli hyvää aikaa fiiliksensä puolesta.
Kesäkuun alussa iski hetkelliset helteet, joka karsi hieman kalastusfiilistä. Käytiin Juuson kanssa Nukarilla ja Tainionvirralla. Juhannus vietettiin Hannan ja Viljamin kanssa Läsäkoskella. Läsä ei aiheuttanut suuria ihastumisen tunteita, vaikka paikkana onkin hieno. Kalastuksellisesti se ei ole sellaista josta itse tykkään. Kiva oli kuitenkin keskikesänjuhlaa siellä viettää. Juhannuksen jälkeen ei menny kauaa kun taas ängettiin Corolla täyteen tavaraa ja matkattiin pohjoiseen. Noin viikon verran kalastettiin tulvan peittämässä Ruotsissa. Hienoja paikkoja mut kalastus aika hanurista niillä vedenkorkeuksilla. Ruotsista Norjaan, jossa asiat meni paremmin. Ihan kreisi viikko, mulle kaksi hienoo lohta, sekä yks karkuutus, joka vieläkin kalvaa mieltä. :D Juusolle viisi. Samaan aikaan mestoilla oli myös Niko, Toni, Jarno, Titti, Jaska ja Teemu. Oli kiva viettää aika porukassa aina välillä. Norjaan lähettiin uudestaan loppukesästä. Tällä kertaa menossa mukana Miikka, JiiHoo, Julli ja Rasse. Reissu ei mun osalta menny kovin hyvin, muilla kävi paremmin. Joella oli jo syksyinen tunnelma, eikä fiilis muutenkaan ollu enää tietenkään yhtään sama, kun kesän nousuparvia jahdatessa. Ihan jännää oli kuitenki päästä toiseen kertaan samaan paikkaan, saman kesän aikana.
Loppukesästä aloteltiin myös Kymin lohikautta. Niissä merkeissä mentiikin sitten syyskuun loppuun. Mä tai Juuso ei kumpikaan onnistuttu operaatio Kymiläisessä, mut oli hienoo seurata vierestä kun muut sai kaloja. Niitä tuli aika monta! Kymin koodi jäi murtamatta, ens vuonna jatkuu taas yritys ihan varmasti. :D Lokakuusta alkoikin ne paljon jauhetut työntäyteiset ajat, sekä nihkeet olosuhteet, jotka yhdessä karsi kalastuspäiviä ihan kauheesti. Syksyllä ja alkutalvesti kerettiin kalastaa tosi vähän. Juuso kerkes töiltään pari kertaa enemmän kun mä. Ne kerrat olikin sitten hyviä. Molemmilta kopasuilta merten taimenet kuvattavaksi! Se että ei oo päässy kalaan, on tuntunu oikeesti tosi raskaalta näiden parin vuoden jälkeen, jolloin kalastusta pysty harrastaa oikeestaan milloin vain. Toki työt oli sillonkin tehtävä, mutta soppari oli joustavampi. Täytyy nyt vaan jotenkin yrittää ajatella, että ehkä tääkin vaihe on ohimenevä ja jossain vaiheessa pystyy taas palaamaan siihen samaan vanhaan rytmiin.
Vaikka mä oonkin tässä nyt valitellu tätä kauden tyssäämistä, on vuosi silti kokonaisuudessaan ollu hyvä. Viime vuosi oli tähän verrattuna paljon tasaisempi. Tänä vuonna kausi lähti käyntiin hullulla ryminällä ja kesään asti kaikki meni tosi hyvin. Syssymmällä alkoi vasta tää alamäki. Vuoden kohokohtiin kuuluu esimerkiks Gotlannin reissu. Se on niin siistiä, kun välillä on sellanen fiilis, että kaikki menee putkeen. Hyvät olosuhteet, kiva porukka ja kalojakin tulee. Maininnan ansaitsee myös Lankkarin taimen. Se tuntu aika uskomattomalta. Myös Mörrumin reissu on ollu yksi kohokohdista. Siellä oli hyvä meininki, vaikka kaloja tulikin vain yksi. Hieno paikka! Kaikista korkeimmalle korokkeelle pääsee Norjan eka lohi, joka rikkoi parin vuoden hiljaisuuden. Se tunne, kun kaikkien niiden turhautumisten jälkeen onnistuu. Hyvä että ei itku päässy... 88cm täyttä rakkautta.
En oikein tiiä mitä odotuksia mulla olis ens vuodelle. Heittämistä täytyis varmaan treenaa taas. Ekalla Norjan reissulla koin jonkun ahaa -elämyksen ja tuntu että tästä tää nyt lähtee, mut sit loppukautta kohden homma alko taas herpaantuu. Heitosta olis kiva saada sellaista tasaisen sujuvaa. Ihan sama onko heitot pitkiä tai meneeks ne täydellisesti, kunhan niillä pärjää kalastuksessa löytäis sellasen oman tekemisen meiningin. Muillakin osa-aluilla on varmasti vielä paljon opittavaa. Se oppiminen ei vaan ehkä tuu enää ihan niin suurella ryminällä kun alussa. Nyt oonkin ehkä alkanu vähän haaveilemaan esimerksi uudenlaisista kalastuskohteista. Pari vuotta tässä on menty ihan samaa kaavaa noudattaen. Jotain juttuja on mistä en kuitenkaan varmastikkaan luovu. Esimerkiks Gotlanti. Sinne on taas päästävä kun kevät koittaa. Tuskin Pohjoisen reissua pystyy myöskään kokonaan väliin jättää, mut ehkä niiden rinnalle vois yrittää kehittää jotain uutta! Toivottavasti tulevasta vuodesta tulee hyvä. Suurin toive taitaa olla se, että ylipäätään kerkeis taas kalastaa enemmän.
Jos tän vuodet vanhat postaukset kiinnostaa, niin tässä muutamat mun omat lempparit: Kauden aloitus Lankkarilla, Gotlanti, Mörrum, Norjan onnistumiset, Lohikauden lopetus Ruhalla. On muuten kauheeta lukee omia tekstejä jälkeenpäin. Kuvia on kiva käydä fiilistelemässä myöhemmin, mut tekstejä en lue... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti