Gotlanti - Vuoden ensimmäinen kalareissu

Mukava päästä kirjottelemaan blogia taas muutaman viikon tauon jälkeen. Tällä kertaa vielä ihan oikeeta reissurapsaakin eikä mitään ylimääräistä shaibaa. :D Oli jännää lähtee Gotlantiin kolmatta kertaa. Varattiin reissu jo totuttuu aijemmin, joten venttailtavaa oli enemmän. Mä ainakin hajoilin välillä ihan huolella. Oli ihan hullut poltteet päästä kalaan, kun se omalta osalta jääny syksyllä ja talvella todella vähäiselle. Vähän ennen lähtöä olis ehkä ollu mahiksiä päästä avaa kautta Suomessakin, mut mä päätin säästää kaikki fiilikset Geelle. Lähettiin Hannan, Viljamin ja Juuson kanssa matkaan maaliskuun tokavikana perjataina Helsingistä. Oltiin saarella vasta myöhään yöllä lauantaina. Jostain syystä sinäpäivänä Gotlannin lautta kulki huonommin ja päästiin lähtee mantereelta vasta illalla. Majoitus oli onneksi sama, joka meillä oli myös toissa vuonna, joten sinne ei ollut vaikea suunnistaa.

Ekan päivän aamu oli vähän hidas. Oltiin kyllä jo aikaisin hereillä, mut eka aamu syö aina oman aikansa. Pitää kasaa kaikki kamat, pakkaa eväät ja miettii vaihto/lisävaatteiden tarve. Rantaan päästiin kymmenen maissa. Onneks herättiin aikasin, kun oltiin jopa niinkin hyvään aikaan jo valmiina kalastamaan. Autossa matkalla ekaan mestaan, oli aika siisti fiilis. Täällä me nyt taas ollaan, kauan sitä joutukin odottamaan. Vaikka poltteet kalaan oli kovat, oli mulla kuitenkin jotenkin tosi rento fiilis. Mulla ei ollu oikeestaan mitään erityisiä odotuksia tälle reissulle.

Viljami sai reissun ensimmäisen taimenen. Viljo kerkes heittää kaks heittoo kun nasahti. Muilla ei ollut ekasta paikasta tapahtumia. Oltiin keretty kalastaa ehkä pari tuntia, kun Hanna kahlas takas rantaan ja viittoili menevänsä takasin autolle. Oli käyny vähän köpelösti. Kun me muut tultiin takas autolle, Hannalla oli koko vaatekerta kuivumassa uimareissun takia... Eka ranta ei ollu helpommasta päästä kahlauksen suhteen, ollaan molemmat liukasteltu samassa paikassa ennenkin. Leväisen liukkaat kivet ja vellovat aallot ei oo ihan mukavin yhdistelmä. Onneks aurinko alkoi paistaa ja Hanna sai vaatteet kuiviksi lounastauon aikana.

Iltapäivän aikana Juuso sai kaksi kalaa ja Viljami vielä yhden. Illan siitein hetki oli kun Juuso sai päivän kolmannen kalansa. Me oltiin Hannan kanssa vielä autolla koomaamassa, kun jäbät alkaa huutelee radioon. Oli pakko juosta tsekkaamaan millanen tyyppi siellä oli. Hieno kirkas 65 senttinen! Jätkillä oli molemmilla aika hyvä päivä. Illalla puhuttiin Hannan kanssa, et huomisesta tulee salee sitten meidän päivä. Ekan päivän tyhjänheittäminen ei kyllä tuntunut oikeesti missään. Mulle uutta, koska yleensä oon aikamoinen kalakiimailija. Hyvä fiilis oli kaikin puolin. Tottakai sitä ekaa kalaa odottaa aina, mut tällä kertaa ihan rennolla meiningillä.

Seuraavana päivänä oltiin rannassa jo kasilta. Edellisenä iltana saatiin viestiä FishYourDreamsin Robert Hanssonilta, joka oli huomannu että oltiin saarella. Robert kysy mentäiskö kaikki yhessä kalaan, kun sillä oli just alkamassa parin päivän vapaat opashommista. Sovittiin treffit heti aamuksi. Oli aika hauskaa päästä näkemään ja kalastamaan yhessä, ollaan kaikki kuitenkin seurailtu toisiamme sosiaalisessa mediassa jo parin vuoden ajan.

Aamupäivän saatiin Hannan kanssa meidän ekat kalat! Niistä hienompi oli Hannan 58cm. Aamupäivällä oli siisti keli. Aurinko lämmitti naamaa ja tuuli oli ihan täydellinen heittämisen kannalta. Iltapäivää kohden tuuli yltyi paikoitellen tosi kovaksi. Se vähän vaikeutti sopivien rantojen löytämistä. Robert näytti meille muutamat uudet paikat, jossa ei olla oltu aikaisemmin. Hengattiin koko päivä yhdessä. Ruokatauolla Robert naureskeli meijän "tosi suomalaiselle lounaalle". Makkaraa ja lonkeroa, ihan perus settiä näillä reissuilla. :D

Päivän ainoat tapahtumat oli mun ja Hannan kalat aamupäivältä. Tyttöjen päivä siis. Siistii oli käydä uusissa paikoissa. Sitä on niin jämähtänyt ennestään hyväksi havaittuihin paikkoihin, et ei raaski vaihtaa uusiin. Nyt oli hyvä syy lähtee toisiin paikkoihin, kun oli yksi uusi ihminen mukana. Illalla oli ihan törkee väsy. Oli vissiin kovassa tuulessa roimiminen vieny kaikilta mehut. Otettiin seuraava aamu iisimmin ja lähettiin kalaan vasta möksällä tehnyt lounaan jälkeen. Mä ja Juuso saatiin nätskät kalat aamupäivällä. Ne oli taas päivän ainoot tapahtumat. Illalla ihailtiin siistiä auringonlaskua. Niitä vois Gotlannissa tuijotella ihan loputtomiin asti.

Illalla päädyttiin toisen suomalaisporukan kanssa pitää pienet illanistujaiset. Seuraavana aamuna uni maistui pitkälle iltapäivään asti... Se ei haitannut, koska aamulla lämpömittari näytti miinuslukemia ja taivaalta tuli räntää. Päätettiin kuitenkin vielä illasta lähtee pikaiselle pistolle hyiseen keliin.  Kiva vaihdos alkureissun reilusta kymmenestä plusasteesta. Iltapisto jäi oikeesti aika lyhyeksi, kun alkoi jo hämärtää. Sitä ennen mä onnistuin saamaan kuitenki yhden kalan. Se tuntui aika yllättävältä, kun en ollu odottanu että pikapistolla kerkeis tapahtuu mitään.

Onneks räntäpäiviä oli vain yksi. Lämpötilat ei kuitenkaan siitä pahemmin noussu, vaan pysyi kolmessa viiva viidessä asteessa.  Kelit heitteli aika paljon. Välillä satoi vettä ja tuuli paljon, sit olikin taas ihan pläkäkeli. Myös vedenlämpötila tuntui hieman laskeneen alkuviikosta. Kalastus tuntui välillä aika toivottomalta, kun oli pitkiä hiljaisia hetkiä. Tiedossa kuitenkin oli, et tuskin tästä reissusta tulis yhtä kovaa tykistystä kun viime vuonna.

Olosuhteiden heitellessä onnistuttiin kuitenkin muutamia kertoja. Yhtenä aamuna päästiin Juuson kanssa pönöttämään yhdessä. Mulle kaikki sen ensimmäisen taimenen jälkeen tuntui aina yhtä ihmeelliseltä, kun niitä ei odottanut yhtään. Viime vuonna mulla meni hyvin, en mä uskaltanu toivoo tältä reissulta mitään vastaavaa.

Samana tuplapönöpäivänä pääsin myös rikkomaan oman Gotlantienkkani. Sateisen kelin yllättäjä, 63.5cm koukkuleuka painoltaan 2,3kg. Mukavan tuhdissa kunnossa oli tää kala, vaikka ei ollutkaan kirkas. Mun ja Juuson kuusvitosella oli painoeroa vaan 200g. Tuntu siistiltä päästä pitelee vähän parempaa kalaa taas pitkästä aikaa.

Yksi päivä oli täysin kalaton. Ei ollut kuulemma helppoa silloin muillakaan. Vasta viimeisenä päivänä kelit alkoi taas lämmetä. Tuntui ihan nihkeeltä, et kohta pitäis taas alkaa tekee lähtöä pois saarelta.

Viimeisenä päivinä ajettiin Visbyn eteläpuolelle. Muut päivät kalastettiin vain pohjoispuolta.

Vikana iltana oli taas hieno auringonlasku. Keli oli tyyni, kalastettiin kaikki tahoillamme eripuolilla isoa rantaa. Just ennen hämärää päätin käydä kopasemassa vielä yhden kivalta näyttävän kohdan. Mitään kovaa kalakuumetta ei enää ollut, oli vain kiva päästä vielä heittämään ja kattomaan laskeva aurinkoa. Sillä hetkellä sain reissun viimeisen kalan. Se ei ollut iso, mut tuntu siinä hetkessä erityiseltä. Reissun lopetus ei olis voinu mennä mun kohdalla enää paremmin. Hieno viikko takana, vuoden eka kalareissu ja siistejä onnistumisia.

Tää reissu oli taas ihan erilainen kun kaksi aikaisempaa. Henkilökohtaisesti rankkaisin tän ykköseksi. Mulla oli viikon ajan parempi fiilis kun koskaan ennen. Paljon rauhallisempi. Nautin joka hetkestä kaikilla aisteilla, vaikka välillä väsytti. Pari kertaa meni hermo, mut se ei kohdistunut kehenkään. Joskus ärsytti kun ei kovassa kelissä meinannu pysyä pystyssä. Se on mulle hermoja raastavaa kun siimakori täyttyy vedestä ja voimakkaan aallot heittää nurin. Samalla just se meren armottomuus tekee tästä hommasta siistiä. Mieli tyhjentyi kaikesta turhasta ja kaikki keskittyminen oli kalastuksessa. Mä niiin nautin. Kotiin palatessa iski taas perinteinen reissudarra ja masis, mut samalla tuntu kivalta, et tästä se kalastuskausi taas pääsee starttaamaan. Seuraavia reissuja odotellessa. Kiitos Hanna, Viljami ja Juuso kivasta reissusta ja hyvästä seurasta!