KUUMETTA PUKKAA!

Hellurei ja helkutinmoinen kalastuskuume! Nyt ollaan taas siinä vaiheessa vuotta, et menojalka alkaa vipattaa pahemman kerran. Nätti lumi (jota kyllä on ollu vähän liikaakin täällä etelässä) on alkanu vaihtuu loskaskeidaan ja se pistää mielen sekaisin. Loska on ihan hirveetä, mut samalla tulee fiilis että KEVÄT, sieltä se tulee. Ja kun tulee keväinen fiilis, alkaa talvihorros väistyä ja kalareissukuume nousee yli asteikon. Mielikuvitus laukkaa kovaa tahtia ja ideoita olis keväälle ja kesälle vaikka mitä. Osa ehkä vähän kreisejäkin, mut mikä sen parempaa kun fiilistely.

Viime vuosi tuntu jotenkin henkisesti tosi vaikeelta. Vaikka tapahtui siistejä juttuja ja elämä otti uuden hyvän suunnan, olin henkisesti aika loppu aika pitkän aikaa. Avasin aihetta pikkasen toisen blogin puolella ja samalla kerroin eräopaskoulutuksen tilanteesta. Postauksen voi lukee tästä: Eräopaskoulutus - Mikä meni vikaan? Myös tän blogin puolella postauksessa Kultainen keskitie tuli pohdittua miten yhdistää uudenlainen elämä ja tällänen harrastus, joka on itselle enemmänkin elämäntapa. Hirveestä stressi/ahdistusmyräkästä kestää palautua näköjään aika pitkään, mut nyt vihdoin alkaa tuntuu jo paremmalta. Alan olla taas oma itteni ja se tuntuu aika hyvältä.

Mä oon aina rakastanu matkustamista ja mulla on taas tänäkin vuonna monta rautaa tulessa. Tulee mentyä vähän siellä ja täällä. Kalareissuille on otettu omat paikkansa ja nyt vaan toivotaan et niiden suunnitelmat toteutuu. Pakko se on vaan myöntää, et taitaa olla kaukana ne päivät kun tuli kalastettua reilu 80 päivää vuodesta, mut nyt siihen ajatukseen on jotenkin tottunu. Tällä siis viittaan just niihin viime syksyn pohdintoihin. Ehkä se kultainen keskitie on löytymässä. Mä oon niin valmiina tulevaan kauteen! Toivottavasti siitä tulee hyvä. :)