SM Lohen Perhokalastuskilpailu 2016

Vantaa - Kotka väliä on tänä vuonna suhattu ennätyksellisen paljon, eikä tämäkään viikonloppu ollu poikkeus. Tällä kertaa en kuitenkaan ollu kalassa vaan seuraamassa otsikon mukaista kisaa. Juuso on muutamana vuonna puhunu, et tahtois osallistua mut vasta nyt oli ekaa kertaa mukana kisassa. Moni on ehkä saattanu kuulla, että mä en niin kauheesti mistään kisailemisesta perusta, mut tää tapahtuma on aika erilainen kun perinteiset perhokalastuskisat.  Hetken jopa mietin, että olisin itsekin osallistunut mutta en sit kehdannu.

Kisat alkoi lauantaina aikaisin aamulla. Mukana oli paljon tuttuja naamoja. Kilpailupooleina Ruhavuolle, Siikakoski, Tittisaari, Kokonkoski, Hinttulankoski ja aiemmista vuosista poiketen myös Tattarinkoski. Se tuli viimetingassa Lankkarin tilalle, koska sinne oli vahingossa tullut  Metsähallituksen puolesta tuplabuukkaus...

Lohia tuli kisan aikana kahdeksan kappaletta. Siihen päälle vielä useempi pudotus, joten ihan hyvät oli meiningit. Voiton vei Joonas Saarikko kahdella lohella, yhteispituus 150cm. Toisena Ari Halmelahti myös kahdella kalalla, yhteispituus 148cm. Aika tiukille meni ero! Kolmantena Joni Tiainen yhdellä kalalla, 107cm. Se oli kisan suurin ja palkittiin erikseen. Myös kärkikolmikon ulkopuolelle jäi kolme hienoa kalaa. Ihan kiva oli käydä katsastamassa kisat, vaikka toisten kalastuksen seuraaminen parin päivän ajan onkin jokseenkin tylsää. :D

Vielä on kautta jäljellä

Norjassa lohikausi tuli taputeltua hetki sitten, mut Kymillä sitä pääsee vielä noin kuukauden verran harrastamaan. Operaatio "pakko saada Kymiläinen" jatkuu syyskuun loppuun aina kun työt vaan antaa myöden. Pari päivää sitten lähettiin Juuson kanssa jälleen ylittämään. Kaloja on saatu nyt ihan kivasti. Oli ihan jepa kun oli itte Norjassa heittämässä tyhjää ja Kymi fishing shopin Instagram tili alkoi täyttyy kalakuvista. :D Ilosanoman leviiminen näky hyvin äijien määrässä Ruhan rannassa. Messissä useempi tuttu naama. Vesi on laskenu sen verran että nyt pääs heittää muualtakin ku pelkästään laiturilta.

Mun kohdalla operaatio Kymiläinen vaihtu päivän aikana hermojen kanssa taisteluks. Mä en tiiä mikä ihme mätti, mut tuntu että mikään, siis ei yhtään mikään, onnistu. Aivan järkkyy heittoo, kaikki tuntu raskaalta ja hermojen menetys tosi lähellä. Kesken on tyhmä lopettaa, mut jossain vaiheessa oli vaan pakko laittaa pillit pussiin. Ei ollu mun päivä tosissaan. Ehkä ens kerralla menee taas paremmin. Varmaan tässä vaiheessa kautta alkaa olee jo takki vähän tyhjä, vaikka periaattees fiilistä löytyiskin. Päivää piristi kuitenki se, et Sinkkis sai kalan! Siitä on varmaan kolme vuotta kun oon edellisen kerran sattunu paikalle ku joku saa kalan.

Illan pimentyessä lähettiin ajaa takas kotia kohti. Nää päiväreissut on tuntunu paremmilta vaihtiksilta nyt viimeaikoina. Corollassa on nukuttu tänä vuonna jo ihan tarpeeks monta yötä. Niinku oon jo jossain vanhoissa postauksissa tainnu mainita. Kotkassa tulee nyt sit vietettyä vielä tämä loppukuu, jonka jälkeen täytyy suunnata harrastusta taas merelle päin. Parin viikon päästä kisataan Lohi SM. Muutaman muun tutun nimen lisäksi osallistujalistasta löytyy myös Juuso. Täytynee lähtee tsekkaa nää kisat ekaa kertaa.

Norjassa toistamiseen

Elokuun loppu, eli viikko 34 ja ihan alku viikosta 35 tuli vietettyä Norjan hienoissa maisemissa. Ihan viimeiset hetket kun lohta pystyi tuollapäin kalastaa. Matkaseurana tällä kertaa ihan uusia naamoja. Tai ei sinänsä uusia, mut ei olla koskaan oltu reissussa yhdessä. Miikka tuli mun ja Juuson kyydillä lopun matkaa Oulusta, muu porukka eli Jiihoo, Julli ja Rasse meni jo hieman aikaisemmin omilla kyydeillään. Meidän matkanteko ei menny ihan nappiin. Alkuun kaikki meni ihan hyvin, mut sit Ruotsin puolella kiva ajokeli muuttui karmeeks vesisateeks, hirviä sai tosissaan yrittää ajoissa bongata tienvarresta ja autosta hajos pakoputki. Päästiin kuitenkin ehjänä perille joskus myöhään yöllä. Seuraavana päivänä alkoi kalastus. Pidetään tää postaus kuvapainotteisena.

Reilu viikko oltiin mestoilla. Ei ollu helppoa. Vesi vähissä ja kalat pääasiassa parkkikaloja. Veden noustessa hetkellisesti Juuso onnistu samaan yhden kirkkaan 87 senttisen. Yhteensä porukka sai 11 kalaa. Pienimmät niistä oli tittejä ja suurin 107cm. Arvatkaas kuinka monta niistä osui mulle? Ei yksikään! Tää oli taas tällänen reissu sitten... Onneks edellisestä lohireissusta ei ollu kulunu vielä kauaa, joten aikaisemmat onnistumiset oli vielä mielessä, eikä mulla kerenny muodostuu mitään järkyttävää poltetta. Toki se harmitti ja vähän turhautti, että kaikki muut sai kaloja. Taas tuli useempaan kertaan mietittyä, et tekeeks jotain väärin. Ainakaan yrittämättömyydestä ei voida syyttää. Tuli heitettyy varmaan enemmän kun koskaan ja oikeesti mietittyy seuraavia siirtoja. No, eipä mahda mitään. Myös Miikalla oli pitkään vaikeeta ja yhdessä manailtiin välillä koko hommaa, mut sit reissun loppupuolella Miikalle napsahti 101cm possu. Siitä kalasta mä olin aidosti iloinen, koska Miikka oli ollu edellisen kerran kunnolla reissussa viimeks pari vuotta sitten ja poltteet sen mukaiset.

Oli jännää tulla samoille paikoilla toistamiseen samana vuonna. Tavallaan se oli kivaa ja kaikki tuntui kotoisalta, mut jotenkin puuttui sellanen samanlainen polte mitä oli ollu aikaisemmin kesällä. Ehkä tää väli oli vaan liian lyhyt ja olosuhteet vaikutti fiilikseen. Hyvä reissu oli kyllä muuten. Hienoo oli päästä vielä kertaalleen vähän kauemmas. Nyt taas suunnittelemaan tulevia seikkailuja ensi vuodelle!

Kymmene Älv

Lääkettä lohikuumeeseen. Viikonlopun vapaiden kunniaksi päätettiin Juuson kanssa lähtee pistäytymään Kotkassa. Laiturikalastusta tiedossa, mut ihan sama kun lupa voimassa koko kauden ja kalaa joessa. Niin myös vettä. Sitä riitti. Juuso jopa jaksoi alkuun pukee kahluukamat päälle, ite jätin ne suosiolla pois ja dallasin laiturilla ihan vaan tannareilla. Mukava keli, mukava päivä muutenkin. Aika erilainen päivä mihin on Kymillä tottunu. Ei olla koskaan oltu siellä näin aikaisin. Vasta ihan elokuun lopulla tai syyskyyssa on yleensä reissut tehty. Kiva oli päästä heittämään. Ekaa kertaa voin oikeesti sanoo, et olipa mukavaa heittoo, jopa näin laurilta. Laiturilta nakkelu on vähä hanurista, mut yllättävän hyvin sekin sit meni. Niin siistii nähdä taas pitkästä aikaa lohien pintakäyntejä Ruhalla. Oli niinkin siistiä, että ne seuras vielä seuraavan yön uniin...

Oltiin Kymillä vain lauantai. Alunperin oli tarkoitus jäädä vielä sunnuntaiksi, mutta autossa nukkuminen ei tähän saumaan nyt oikein innostanu. Kalastettiin auringonlaskuun ja köröteltiin sit takasin Vantaalle. Lisää lääkettä lohenkalastuskuumeeseen tulee elokuun lopussa. Corolla suuntaa takaisin pohjoiseen Norjaan elokuun vikoilla viikoilla. Uus porukka ja uus aika. Koskaan ei olla oltu reissussa niin myöhään kesällä. Aika jännältä tuntuu tehdä toinen reissu näin nopeella tahdilla. Tää vuosi on ollu aikamoista reissaamista. Kolme kertaa Ruotsissa ja nyt tulee vielä toinen kerta Norjaan. Rahat ollu reissujen välissä aika loppu, mut päivääkään en vaihtais.

Lohikuumetta

Mua on nyt tässä hetken aikaa vaivannu eräs asia. Tuntuu, että on ollu vähän vaikeuksia saada kiksejä viimeisimmistä kalastusreissuista. Gotlanti oli todella jees ja vielä Mörrumillakin oli hyvä meininki, mut sit fiilikset jotenkin lässähti. Kalaan olis kiva mennä, mut mikään ei tunnu ihan kiinnostavan. Tai sit niin, että kiinnostusta lähtemiseen kyllä löytyy, mut paikanpäällä ei olekaan enää niin kivaa. Tää viimeisin lohireissu oli just sitä mitä oon kaivannu. Adrenaliinia ja niitä suuria tunteita, jotka on tullu täällä tutuksi... Mitäs tästä aiheutui?  Lisää lohikuumetta. Ei haluis muuta tehdä. Kalastuspäiviä suunnitellessa eka fiilis on "näääääh", ei jaksa. Lohta sen olla täytyis... Osittain tässä saattaa olla vielä vähän reissukrapulaakin, mut ei tää olotila ihan uus ole.

Tavallaan jäi harmittamaan, et alkureissun harjus/taimen säätö ei oikein onnistunut. Olis kivaa jos pääsis vielä kunnolla kalastaa harria, mut toisaalta tuntuu että senkin vois ihan hyvin skippaa ja keskittyy täysin siihen loheen. Tai ainakaan ei jaksais pelkästään harjuksen takia lähteä reissaamaan pitkin Suomea, kun ei niitä täältä meidän hoodeilta löydy. Kesän reissubudjettia jäi vielä käyttämättä. Saattaa siis olla että toinen lohireissu Norjaan on vielä mahdollinen tälle kesälle. Kannatti nukkuu Corollassa ja syödä pussiruokaa!

Vaikka edellinen reissu menikin myös myös osalta ihan hyvin, en voi seuraavalle lähteä henkseleitä paukutellen. Tollaset jutut saattaa helposti nousta kupoliin, mut ei kyllä mulla. Jonniiverran tuli tietysti taas varmuutta tekemiseen, mutta ihan yhtä nöyränä lähden joenrantaan kun ennenkin. Mukavaa olis päästä tekee vielä yksi pidempi reissu. Loppukauden voikin sitten viettää Operaatio Kymiläisen parissa.