Lohikuumetta

Mua on nyt tässä hetken aikaa vaivannu eräs asia. Tuntuu, että on ollu vähän vaikeuksia saada kiksejä viimeisimmistä kalastusreissuista. Gotlanti oli todella jees ja vielä Mörrumillakin oli hyvä meininki, mut sit fiilikset jotenkin lässähti. Kalaan olis kiva mennä, mut mikään ei tunnu ihan kiinnostavan. Tai sit niin, että kiinnostusta lähtemiseen kyllä löytyy, mut paikanpäällä ei olekaan enää niin kivaa. Tää viimeisin lohireissu oli just sitä mitä oon kaivannu. Adrenaliinia ja niitä suuria tunteita, jotka on tullu täällä tutuksi... Mitäs tästä aiheutui?  Lisää lohikuumetta. Ei haluis muuta tehdä. Kalastuspäiviä suunnitellessa eka fiilis on "näääääh", ei jaksa. Lohta sen olla täytyis... Osittain tässä saattaa olla vielä vähän reissukrapulaakin, mut ei tää olotila ihan uus ole.

Tavallaan jäi harmittamaan, et alkureissun harjus/taimen säätö ei oikein onnistunut. Olis kivaa jos pääsis vielä kunnolla kalastaa harria, mut toisaalta tuntuu että senkin vois ihan hyvin skippaa ja keskittyy täysin siihen loheen. Tai ainakaan ei jaksais pelkästään harjuksen takia lähteä reissaamaan pitkin Suomea, kun ei niitä täältä meidän hoodeilta löydy. Kesän reissubudjettia jäi vielä käyttämättä. Saattaa siis olla että toinen lohireissu Norjaan on vielä mahdollinen tälle kesälle. Kannatti nukkuu Corollassa ja syödä pussiruokaa!

Vaikka edellinen reissu menikin myös myös osalta ihan hyvin, en voi seuraavalle lähteä henkseleitä paukutellen. Tollaset jutut saattaa helposti nousta kupoliin, mut ei kyllä mulla. Jonniiverran tuli tietysti taas varmuutta tekemiseen, mutta ihan yhtä nöyränä lähden joenrantaan kun ennenkin. Mukavaa olis päästä tekee vielä yksi pidempi reissu. Loppukauden voikin sitten viettää Operaatio Kymiläisen parissa.