Hauen perässä

Pieta - Lauantaina suunnattiin jälleen merellä. Tällä kertaa ei kuitenkaan menty yrittämään mertsaria vaan haukea. Viime lokakuussa käytiin edellisen kerran haukihommissa Ruodon pike campilla Porvoossa. Se oli meille molemmille ensimmäinen kerta kalastaa haukea perholla. Juuso on aina sanonu, että haukihommat ei kauheesti kiinnosta, mut kaskummaa, kun mä aloin innostuu niistä alkoi Juusoki myöntyä...

Meillä oli messissa kelluntarenkaat. Kumpikaan meistä ei ollut kokeillut niitä aikaisemmin. Oli jokseenkin idiootti fiilis lampsia räpylät jaloissa veteen. :D Renkaalla liikkuminen oli kuitenkin aika jees. Paikallaan pysyminen oli hieman vaikeeta, vaikka tuuli olikin tosi vähäistä. Mä olin kauheesti kuumotellut miten renkaasta pystyy heittää, mut eipä se tuottanut ongelmia. Kai tässä jotain kehitystä alkaa jo tapahtua.

Kuinka ollakkaan, se kumpi meistä sanoo ettei nää hommat kiinnosta, nappaa tietenkin kaikki kalat! Juuso sai ensiksi ehkä noin kolmekiloisen pötkön ja heti sen vapautettuaan perhossa olikin kiinni jo toinen. Tällä kertaa isompi yksilö, noin 90cm pitkä. Se oli niin pulleessa kunnossa, että Juuso ei meinannut saada sitä vedestä ylös ollenkaan. Mä tietysti kihisin kateudesta, mut tulin kuitenkin nappaamaan pari kuvaa siitä vonkaleesta. Kalakateus niin paha juttu, varsinkin kun jää itse MP tasolle... No, ekalla haukireissulla mä sain pari kalaa. Pieniä puikuloita, mut jotain kuitenkin. Tasoissa siis ollaan! Ei tää mitään kisaamista oikeesti oo. EIPÄ.

Kovin montaa tuntia ei pystyttä vedessä kellumaan. Ei edes kovin pitkään tarvinnu kylmässä vedessä olla, kun piti alkaa miettiä että missäs mun jalat on. Muuten ei tullu kylmä. Tästä reissusta jäi kauhea polte hankkia oma kelluntarengas. Alan myös kokoajan tykkää enemmän ja enemmän hauenkalastuksesta. Kivaa vaihtelua ainaiseen mertasin perässä turhaan juoksemiseen. Jos saadaan tarvittavat varusteet taas jostain lainattua ja säät sallii, on kyllä pakko päästä ens viikonloppuna uudestaan!