Eipä hirveen pitkää aikaa tarvinnu kotona viettää kun tiistaina oltiin taas autossa matkalla Kotkaan. Kello oli soimassa joskus puoli viiden tienoilla aamulla, viiden jälkeen oltiin hakemassa Miikkaa kyytiin. Oltiin perillä Ruhavuolteella just sopivasti kun aurinko oli vielä nousemassa. Tää oli sikäli poikkeuksellinen aamu meille, kun yleensä Kymin reissuilla ollaan tultu paikalle jo edellisenä päivänä tai iltana ja herätty uuteen päivään kankeina autosta. Vaikka Corolla onkin ihan nukkumiskelpoinen monitoimiauto, ei sinne nyt kuitenkaan kolmea tyyppiä mahdu nukkumaan. Kun tultiin rantaan ei paikalla näkyny vielä kauheesti muita, mutta kun laitettiin kuosiin, alkoi parkkis pikkuhiljaa täyttyä. Eipä ihme, kun oli toisiksi viimeinen päivä ennen rauhoitusta.
Matkalla oltiin puhuttu, että tänään joku meistä niin saa kalan. Joooh, aika epätodennäköistä mut kai sitä vähän saa aina haaveilla. Mä olin menossa ekan laskun puolvälissä kun TADAAA, kiinni on. Tärppi oli voimakas, kala veti mukavasti siimaa ja teki syöksyjä... Jo hetken aikaa maalailin päässäni haavekuvia itsestäni voittajafiiliksissä poseeraamassa Kymijokelaisen kanssa. Muutkin oli kokootunu rantaan kattomaan meininkiä. Vasta kun kalaa otettin haaviin, osottautui se parin kilon kirreksi... Eikääää! Jo toinen kerta. Edellisellä kerralla sentään tajusin heti mikä kala sieltä on tulossa, mutta tässä oli sen verran meinikiä, että olis voinu olla muutakin. Voevoe....
Päivällä pidettiin pieni tauko kalastamisesta ja jatkettiin taas iltapäivästä. Illaksi keli tyyntyi ja auringonlasku oli jälleen kerran siistiä katteltavaa. Mua vähän huvittaa nää meidän raportit Kymiltä, kun kaikki on aina ihan samanlaisia kuvia myöten. Minkäs sille mahtaa kun paikka on kuvauksellinen. Nää hoodit on kyllä ehdottomasti mun lempparipaikkoja Eteläisestä Suomesta. Tänne on aina kiva tulla. Kohdekala jäi tälläkin kertaa kaikilta saamatta. Se tietää lisää haaveita ensi kauteen. Jokikalastuskausi on nyt finito ja aika siirtyä muihin hommiin. Onneks asutaan lähellä merta ja kalastuskausi jatkuu vielä pitkään. Ainakin toivottavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti