Matkalla piti kirii kelloo kiinni, että kerettiin vielä hakee luvat myyntipisteestä, joka oli menossa viideltä kiinni. Oltiin perillä neljän jälkeen. Luvat oltiin ostettu netistä jo etukäteen, joten ne piti vaan noutaa. Lupahinnat oli tälle ajalle noin 75e per päivä. Meijän majoitus oli muutamien kilsojen päässä Mörrumista. Ennen asettumista käytiin fiilistelemässä jokee. Ensifiilikset koko mestasta oli aika siistit. Kaikki näytti hyvin hoidetulta ja toimivalta, kaikki oli väsätty kalastajille helpoksi. Joen varrelle on järkätty tuoleja ja pöytiä, roskiksia, huusseja ja koko joen mitalla menee kävelytiet molemmilla puolilla, joten liikkuminen on helppoa. Koko mesta oli kun joku Keski-Euroopan hiihtokeskuskylä. Kaikki pyörii vaan lohenkalastuksen ympärillä.
Seuraavana aamuna noustiin viiden jälkeen. Aamupalaa nassuun, eväät laukkuun ja joelle. Jakaannuttiin kahtia. Mä ja Juuso mentiin poolille 17, Mika, Toni, Niko ja Ilkka ykköselle. Heitettiin muutamat laskut.
Mä ja Juuso siiryttiin myös ykköselle. Samaan syssyyn ennen lounastaukoa heitettiin myös nelkkupooli. Syömässä käytiin ihan ykköspoolin vieressä olevassa ravintolassa. Eka kalastuspäivä oli sunnuntai, joten lounasta ei ollu tarjolla. Kauhisteltiin pihalla buffetpöydän hintaa ja mietittiin pitäiskö kuitenkin käydä ostaa viereisestä kaupasta jotain. Joku paikan työntekijä tuli kuitenkin valistamaan meitä, et kalastajille buffan saa reilun puolet halvemmalla. Aika kätevä juttu. Ruoka oli vielä tosi hyvää ja oikeesti laadukasta. Jatkoon! Plussaa vielä siitä, et syömään pysty menee kaikki kahluuvermeet mukana. Sitä ei monessa paikassa katota kovin hyvällä. Syötiin samassa paikassa lounas joka päivä.
Iltapäivästä lähettiin kattomaan alempien poolien meininkiä. Illemmalla Juuso ja Niko meni takas ykköselle, me loput kakkoselle. Ilkka pudotti yhen hyvänkokoisen kalan. Sen lisäks nähtiin muutamat mulahdukset kakkosella.
Maanantaina herättiin taas aikaisin. Oltiin rannassa edellistä aamua aikaisemmin. Lähettiin tekee laskuja samalla jaolla. Juuso ja Niko lähti tykittää ykköstä, loput alempaa poolia. Tiiättekö sen fiiliksen kun tuntee, että kohta naukuu? Mulla oli vahvasti just sellanen fiilinki. Se osoittautui oikeeks, ei tosin osunu omalle kohdalle. Seiskan jälkeen Nikolta tulee soittoa Mikalle. "Juusolla on kala kiinni!" Lähetään kaikki kohti ykköstä. Muut jäi vastarannalle seuraamaan tilannetta, mä kipitin räpsimään kuvia lähempää. Niko jeesaa kalan rantaan. Juuson eka lohi tälle vuodelle, eka balticsalmoni, uus enkka 90cm, sekä koko joen toinen freshi tälle kaudelle. Aika siistii.
Aamupäivällä mä kiertelin muutaman poolin yksikseni. Tykkään mennä välillä itekseni, mut kyl näissä lohihommissa se seura on tärkeetä. Ihan jo sen takii, että voi mennä aika säädöks kun yrittää yksin saada kalaa rannalle, jos sellasen siiman jatkeeks saa. Tällä joella vielä sellanen pikku bonari, että kalan keskikoko on aika kookas... Porukassa kalastaminen tekee mulle muutenkin hyvää. Mielialat kun heittelee reissun aikana laidasta toiseen, on niitten ulospäästäminen porukassa hillitympää, kun sillein et ollaan Juuson kanssa kaksin. Lisäks on mielenkiintoista seurata muiden tekemistä ja ottaa oppia.
Lounaan jälkeen lähettiin tsekkaamaan pooli 32, joka on kaikista ylin. Mörrumin poolit menee aika jännästi. Keskellä on ykkönen, siitä alaspäin lähtee numerot suurenemään 16 asti. Ykköseltä ylöspäin seuraava on 17 ja jatkuu sinne 32 asti. Meni hetki että tän homman sai haldattuu. 32 oli upee paikka, vähän sellainen lappimainen. Tähän aikaan vuodesta ei vissiin ihan toimivin alue, joten ei kalastettu siellä ollenkaan. Tällänen tauko keskellä päivää tekee mulla aina hyvää. Mä tykkään kalastaa kaikista eniten aamuisin ja iltaisin. Voisin skippaa iltapäivät kokonaan. Silloin ei yleensä mikään onnistu ja koko touhu menee ihan turhaks räimimiseksi. Parempi ottaa silloin iisii ja kerää voimia taas iltaa varten kun on hyvä fiilis ja usko koko hommaan korkeempi.
Illaksi tultiin taas tutulle ja turvalliselle ykköselle. Se tais olla kaikille mieluisin paikka. Itse myös tykkäsin. Ainoona miinuksena porukan määrä. Mulla iskee hetkittäin ahdistus siitä kun jengi tuijottaa. Ykkösellä ihmiset pääsee kyyläämään myös etupuolelta ja se pistää mulla pakan sekaisin. Täytyis opetella siitä pois. Oon jo jonkun verran päässy yli siitä, että mietin mitä jengi kelaa, mut vielä iskee välillä huonommat hetket.
Viimeisenä aamuna lähtö hieman viivästyi, mut oltiin kuitenkin ehkä seiskan aikaan heittämässä. Mä ja Juuso liikuttiin kaksin, loput yhtenä porukkana. Juuson kanssa käytiin heittää 17 ja 4. Juuson edellisen päivän kala tais aiheuttaa pienemuotoisen ryntäyksen, tuntui että joka poolilla oli porukkaa. Aamupäivästä lähettiin muun porukan luokse alemmille pooleille. Sielläkin oli muutamia tosi kivan näköisiä paikkoja.
Loppupäivän pläänit oli selvät. Syömään ja taas ykköselle, ei ollu vaikeeta varmaan arvata. Tonin synttärit osu sopivasti reissuun, joten posautettiin skumpat sen kunniaks. Äijät oli aikaisemmin nauranu mulle ja Juusolle, kun Juuso harjas mun tukkaan muodostunutta reissurastaa auki... "Kaikkee sitä lohipoolilla näkeekin" äijät vaan hekotteli. Nooooh, ei toi pinkki skumppakaan ehkä ihan norminäky oo hei.
Vikana päivänä vesi oli laskenu aika paljon ja jatkoi laskuaan mitä pidemmälle iltaa mentiin. Ykkönen alkoi käydä niin matalaksi ja virta miedoksi, että päätettiin vaihtaa paikkaa. Käytiin heittää laskut ylemmällä poolilla. Ihana auringonlasku, siihen oli hyvä lopettaa viimeinen kalastuspäivä. Vika ilta on aina pahin, kun ei haluis vielä lähtee. Tuntuu ihan tyhmältä alkaa siivota ja laittaa kamoja kasaan. Niihin aikoihin alkaa myös muistua mieleen se, että arkikin on olemassa. Mä ainakin unohdan reissuilla sen ihan täysin.
Oltiin kaikki yhtämieltä siitä, että reissu oli liian lyhyt. Tuntui että se jäi vähän kesken. Reissun kokonaismitta oli melkein viikon, mut kun matkat vie niin paljon aikaa, ei meillä ollu kun kolme kokonaista kalastuspäivää. Tokin siinäkin ehti ihan hyvin tutustua jokeen, mutta pari päivää olis menny vielä ihan hyvin. Ens vuonna sitten? Paikasta ainakin jäi niin hyvät fiilikset, että pakko päästä uudestaan... Juuson kala jäi reissun ainooks. Onneks edes joku meistä onnistu ja kaikista siisteintä on se, että kala oli vasta vuoden toinen. Mulla oli ihan sellanen fiilis ennen lähtöö, että jos joku meistä kalan saa niin se on ihan varmasti Juusbe. Oli niin hienoo päästä kalastaa lohta tähän aikaan vuodesta. Se tuntui ihan käsittämättömältä. Lohikauden avaus keväisessä Ruotsissa. Seuraavaa reissuu joutuu vähän venaa. Himaan tultaessa iski taas perinteinen tyhjyys. Aina yhtä hanurista se fiilis. Hyvä reissu, hyvällä mielellä eteenpäin, uusia reissuja ja kokemuksia odottaen.
On aina vähän jännää lähtee uudessa porukassa kalareissuun. Toki tunnettiin jo aijemmin, mutta ei oltu yhessä reissattu. Hyvin meni, ainakin näin meidän näkökulmasta. Matkaseuralle iso kiitos. Oli mukavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti