Kun päästiin joelle, kello oli reippaasti iltapäivän puolella. Pistettiin kamat kuosiin ja laitettiin luvat alkaa viideltä. Mua jänskätti taas heittäminen. Hetkeen ei oo päässy viskoo upposiimoja. Ihan hyvin se kuitenki meni ja heittäminen tuntu jopa ihan mukavalta. Ruha näytti hiljaisemmalta kun aijempina vuosina. Juuso oli mestoilla käymässä jo pari viikkoa sitten ja sillonkin oli sama homma. Iltaa kohden pintakäynnit vähän lisäänty.
Nyt kun on jo syyskuu, ei iltasin oo kauheesti aikaa kalastaa kun pimee tulee niin nopeesti. Auringon laskettua siirryttiin Ruhan laavulle grillailemaan. Siel oli ollu synttärikemut jo perjantaista alkaen ja menin saatiin osamme niistä. Seuravana aamuna könyttiin ulos Corollasta vähän tahmeissa fiiliksissä. Se hetki kun aurinko on nousemassa, on Kymillä hullun siisti. Ei tuule, heitto kulkee paremmin ja maisemat on nättejä.
Aamun ekalla laskulla joku iski perhoon kiinni. Tärppi oli niin vaivainen että tajusin kyllä heti mitä siellä siimaan päässä on. :D Jengi huomas pientä nypytystä mun vavan kärjessä ja juoksi jo rantaan kattoo et nyt on titti kiinni... Väärä hälytys, sori! En oo ikinä nähny niin oudon näköstä kirree. Näytti kun olis syöny tiiliskiven. Kuvakulma ei ees valehtele, tollanen tankki se oli. Vähä samaa näköä piraijan kanssa.
Mitä pidemmälle päivää mentiin, alkoi joki taas hiljenemään. Me laitettiin pillit pussiin iltapäivällä ja ajettiin illaks takas kotiin ihan väsyneinä. Tällä kertaa kalastettiin vain Ruhalla, eikä ollenkaan Siikakosken puolella. Mukavaa oli taas käydä Kymillä, vaikka aika hiljaista olikin. Juusolla on suunnitteilla vielä yks reissu noille kulmille. Jos työkuviot menee nappiin, saatan ehkä mäkin päästä vielä kertaalleen messiin. Lohenkalastus... Välillä vaikeeta ja aika hanurista, mut silti niin koukuttavaa ja ihan parasta. Ihme hommaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti