No jos nyt vielä vähän...

Edellisessä haukipostauksessa kirjotin, että nää hommat saa jäädä jonnekkin myöhempään kevääseen/kesään. Jotenkin me kuitenkin löydettiin taas ittemme renkailemasta tutun kaislikon reunasta. "Jos nyt vähän kävis kopasee kun on vapaata." Jäät oli sulanu kokonaan veke ja päästiin tutuille ottipaikoille taas yrittämään. Vaikeeta oli. Yritettiin erilaisista paikoista, mut ei mitään. Jossain vaiheessa päätin vaihtaa pienempään perhoon ja heittää pitkälle katkenneen kaislikon sekaan. Siellähän ne kalat näköjään olikin.

Tää reissu meni enemmän kalojen ja lintujen bongailuks, kun kunnolliseks kalastuspäiväksi. Oli jännää kattoo kun hauet jahtas jotain kaislikon seassa. Aikamoinen ryminä. Lahnoja siellä ainakin näky, sekä jotain piikkikaloja. Tästä paikasta jää aina vähän ristiriitaiset fiilikset. Se on suht lähellä, joten pikapistotkin mahdollisia, mut kalan saaminen on aika vaihtelevaa. Joskus jo muutaman tunnin aikana kaloja tulee useempi, mut sit välillä ihan tyhjää koko päivä. Jos nyt malttais pitää sitä taukoa, josta oli aikaisemmin puhetta... :D