Iltapisto merelle

Pieta - Kesän ja jokikauden alkaessa meillä on merijutut jääny vähemmälle. Toukokuun alkupuolella käytiin viimeksi, mutta huonolla menestyksellä kun kaloilla oli kutuhommat pahasti kesken. Edelliset haukikontaktit koettiin pääsiäisenä. Eilen päätettiin taas lähtee yrittämään Juuson duunien jälkeen.  Messiin lähti myös Miikka. Me ostettiin viikko sitten oma auto ja se pääs nyt samantien koetukselle tilavuutensa kanssa. Yksi auton kriteereistä oli pystyä kuljettamaan kelluntarenkaat täysinä. Hyvin mahtui!

Kuuden tienoilla lähettiin kellumaan. Alkuun oli hiljaista. Tutut mestat ei tuottanu tulosta. Polskuteltiin vähän kauemmas, jossa ei aikaisemmin olla käyty. Miikka joutui jo laittamaan pillit pussiin aikaisen duuniinmenon takia. Vasta alkuillasta alkoi tapahtua. Ensiks Juuso karkuutti yhen vonkaleen. Koosta ei tietoa, mut veti ihan kreisisti. Seuraava tapahtuma aika nopeesti sen jälkeen. Tuli ylös asti. Taas ei mennyt kauaa kun munkin vapa alkoi taipua. Nää kaverit oli ihan hullun virkeitä verrattuna kevääseen. Niitä ei oikeesti meinannu saada ylös!

Keväästä viisastuneina meillä oli tällä kertaa mittanauhakin messissä... Mun pötikkä oli 70cm, samoin Juuson eka ylös asti tullut. Kun oltiin saatu mun hauki mitattua ja päästettiin takaisin, Juuso kerkeks heittää yhden heiton kun taas oli kala kiinni. Tällä kertaa vähän kookkaampi. Veti aika hyviä spurtteja renkaan alle.

Tää Juuson 80cm jäi tän reissun suurimmaksi. Aika oli menny taas hurjan nopeesti ihan huomaamatta. Päätettiin pikkuhiljaa alkaa polskia takas lähtöpisteeseen. Matkalla Juuso sai vielä yhden 70 senttisen ja mä karkuutiin yhden. Jo lähellä lähtöpistettä huomattiin kaislikon reunassa actionia. Juuso oli onnistunu aikaisemmin katkomaan perukkeensa taistellessaan kaiskikkoa vastaan, joten mä käytin tilaisuuden hyväkseni ja kävin vielä nopeesti kopasemassa kohdan jossa oli näkynyt elämää.

Sieltä nousi taas 70cm pullukka. Kauheet kyydit vaikka kokoo ei ollu ton enempää. Hauskaa hommaa!

Oli oikein mukava iltapisto. Merikin on jo sen verran lämmin, että ainakin sen puolesta olis voinu vielä jatkaakkiin. Seuraavan päivän velvollisuuden pakotti kuitenkin lopettelemaan. Illan saldoksi jäi viisi ylös asti saatua kalaa, kaksi karkuutusta ja haavaiset sormet molemmille. Haha, ei tän kokoistenkaan haukien käsittely oo ihan tuttua vielä. :D Saatiin samalla myös jalkatreeni. Takaisin polskiessa oli aika hyvä vastatuuli. Kesäillat on petollisia kun ei tiedä yhtään paljon kello kun on valosaa pitkään. Oltiin joskus puolenyön aikaan vasta kotona. Nyt on kesä, siitä pitää nauttia, vaikka vähän väsyttäiskin töissä. Kohta on jo juhannus ja päivä alkaa taas lyhentyä. Apuva.

Ps. Perhomimmeiltä on kyselty pääsiskö meidän juttuja lueskelemaan jostain julikisesti. Nythän Perhomimmit ryhmä facebookissa on vain naisille. Jos naikkosten jutut kiinnostaa, voi niitä käydä nyt tutkailemassa tästä linkistä. Sivu on vielä uusi, joten juttua ei ole paljoo mutta eiköhän se siitä ala rullaamaan!

Tutustumassa Kuhmon koskiin

Pieta - Sunnuntaina ei oltu enää itse KalaHässäkässä mukana. Heräiltiin suht aikaisin aamulla ja käytiin aamupalalla Hotelli Kainuussa, josta oli järkätty meille syötävää joka aamuksi vierailun ajaksi. Aika hyvää palvelua! Treffattiin aamupalapöydässä Anni ja Annin isä Simo Yli-Lonttinen. Hiottiin päivän suunnitelmia. Anni ja Simo oli tulossa näyttämään meille paikkoja. Aamiaisen jälkeen takas kämpille laittaa varusteet kuosiin päivää varten. Arvatkaa vaan mikä biisi soi päässä koko aamun ajan. "She's a black ninja....." 

Aamupäivä liikuttiin Juuson kanssa kahdestaan. Meidän majoitus oli ihan Akonkosken vieressä, mutta siellä jo perjantaina käyneenä päädyttiin toiseen paikkaan. Varsinkin just Akonkoskella megakorkee vesitilanne oli tosi hankala. Vedet oli pitkin metsää, eikä kahlaaminen oikein onnistunut. Oltiin aamupäivä Saarikoskella. Sielläkin vesi oli tosi korkeella, mut kalastattavien paikkojen löytäminen silti helpompaa. Juuso sai pari mitta-harjusta.

Iltapäivällä Anni ja Simo vapautui KalaHässäkän meiningeistä. Lähettiin yhdessä kalaan Lentualle. Simo tuntee Kainuun vedet hyvin, joten oltiin hyvissä käsissä. Keli muuttui aika karuks. Tuuli oli ihan kreisi ja vettä satoi niin että kahluutakki ropisi kuin peltikatto. Ei annettu sen kuitenkaan haitata. (Allaolevat kaksi kuvaa Annilta.)

Vesitilanteen takia potentiaaliset paikat oli kalastettu aika nopeesti. Ei saatu mitään tapahtumia. Siirryttiin kahvittelemaan ja syömään läheiselle notskipaikalle. Anni tarjosi kaikille kuohuvat kivojen päivien kunniaksi!

Meidän piti käydä tsekkaamassa vielä toinenkin kalapaikka, mutta rupatellessa aika venähtikin niin nopeesti että meidän oppaiden oli aika lähteä pikkuhiljaa kohti kotia. Ehkä me nähdään vielä paremmalla ajalla ja paremmalla vesitilanteella. :) Juuson kanssa kalastettiin vielä ilta Pajakalla. Sinne oli just laitettu taimenia, joten actionia näytti monilla olevan. Juusokin sai yhden. Itse tyydyin jälleen karkuuttajan rooliin...

Maanantaina oli aika lähteä kotiin. Käytiin kuitenkin vielä tekemässä yksi kopaisu, kun luvatkin oli vielä voimassa. Pakattiin auto lähtövalmiiksi, laitettiin mökki siistiksi ja lähettiin viimeisiksi tunneiksi koskelle.

Mun edellisen päivän tyhjänkalastus/karkuutus kiukku vähän helpotti kun aika nopeesti nyfmiin nappas 40cm harjus. Sama myös Juusolle. Saatiin myös pari pienempää, mutta näytti siltä että ainakin näillä mestoilla perusharjus oli just tota 40cm kokoluokkaa. Juuson isoin harjus taisi olla 41cm. Suurharjukseksi sitä ei vielä voi laskea, mutta mitat riitti kuitenkin täyttämään meidän molempien omat harrienkat.

Keli oli taas aika epämääräinen. Oli pikkusen outo fiilis seistä joessa kauheen raekuuron aikana. :D Jos edellisen päivän sade tuntui jo siltä, että satais peltikattoon niin mites tää sit. Kuurojen välissä paistoi hetkillisesti aurinko. Aamupäivästä piti alkaa lopetella. Just ennen lähtöö Juuso huomas, että Oakleyn arskat on vissiin tippunu jokeen... Niitä haeskeltiin hetki tuloksetta. Tottakai se harmitti. Lähtö ei menny ihan putkeen, kun autokin hajos sopivasti vielä Kuhmon päässä. Päästiin kuitenkin onneks ihan ehjänä Vantaalle saakka.

Kuhmosta jäi hyvä fiilis, vaikka olosuhteet ei ollu ihan parhaimmat. Hirveesti jäi vielä näkemättä ja kokematta. Viime vuonna Kuusamon reissu jätti vähän saman fiiliksen, mutta jostain syystä mä tykkäsin Kuhmosta jopa enemmän, vaikka molemmat vaikutti kivalta. Onhan ne nyt kaksi ihan eri mestaa, enkä tiiä saako niitä edes verrata, mutta vertasin nyt kuitenkin. On ne jokseenkin ainakin samalla suunnalla... Vielä kerran isot kiitokset kaikille ketkä mahdollisti tän reissun! Meillä oli oikein mukava pidennetty viikonloppu.

Kuhmon KalaHässäkkä 6.-7.6.15

Perjantaina lähdettiin jälleen uusille vesille. Parin mutkan kautta päästiin liikkeelle iltapäivän alkupuolella ja matka Itäiseen Suomeen alkoi. Pietaa pyydettiin jo alkukeväästä mukaan Kuhmossa ensimmäistä kertaa järjestettävään tapahtumaan, KalaHässäkkään. Paikalle toivottiin naisbloggaajia. Myös Katri sai kutsun tapahtumaan. Mukana järjestämässä oli Kajana Clubin Anni Yli-Lonttinen.

Saavuttiin Kuhmoon illalla. Meille oli järestetty majoitus ihan Pajakkajoen viereltä. Käytiin heti pikapistolla Akonkoskella. Vesitilanne lähenteli joka puolella tulvaa, joten kalastus oli hieman haastavaa. Juuso sai yhden pienen vahinkohauen, jonka jälkeen laitettiin kamat kasaan. Lauantaina aamulla alkoi hässäköinti. Tapahtuma alkoi Kuhmon torilta, jossa aika perinteistä torihengailua ja esittelyjä paikalla olleista.

Tapahtuma jatkui Kuhmon kirjaston pihalla, ihan Pajakkakosken vieressä. Paikalla esimerkiksi Ruodon piste, jossa sai testata vapoja. Oltiin auttamassa pisteen järjestämisessä. Mestoille saapui ihan mukavasti porukkaa.

Päivän aikana oli myös muutamia "luentoja". Mukana esimerkiksi Jasper Pääkkönen. Hatunnosto paikalle saapumisesta parin tunnin takia! Jasper lensi päivällä Kajaaniin ja sieltä vielä samana iltana takaisin. Myös Anni oli äänessä aiheesta naisten tykkää perhokalastuksesta. Molemmat keräsi kiitettävästi porukkaa kuuntelemaan.

Illalle oli järjestetty myös leikkimielinen kilpailu. Ideana oli kalastusaiheinen kuvakilpailu. Eniten facebook tykkäyksiä saanut kuva voitti. Saalilla ei niin väliä, kuhan kuvassa on hyvää meininkiä. Kuvassa ei tarvinnut olla välttämättä kalaa ollenkaan. Kuvat postattiin omaan profiiliin ja merkattiin Kuhmo Pajakka-Saarikoski profiiliin. Kisa-aika oli klo 19-22 ja paikkana Pajakkakoski ja Saarikoski. Myös me oltiin mukana kisaamassa, vaikka ei kyllä kovin tosissamme. Hirveä polte oli kalaan, joten kuvahommat meinasi ihan unohtua. Puhelimetkin alkoi kosken rannassa reistailemaan. Saatiin kuitenkin yksi kuva lopulta mukaan. Kisakuvat voi käydä katsomassa TÄSTÄ. Kuvat on kerätty jälkeenpäin kansioon, joten tykkäyksiä siitä ei näy.

Palautetta tuli hieman kisan järjestelyistä ja sen tasapuolisuudesta. Kisassa pärjäsivät ensimmäisinä postatut kuvat ja henkilöt, joilla oli eniten kavereita. Palautteessa olisi toivottu, että kaikki kuvat oltaisiin ladattu ensin kansioon ja äänestys olisi ollut vasta sen jälkeen. Ideana oli kuitenkin "livekisa" ja se ei olisi totetutunut tällä periaatteella. Kisa järestettiin ekaa kertaa, joten nähtäväksi jää millä tavalla kisaaminen järjestetään ensivuonna. Tapahtumaa toivottiin kuitenkin jatkuvaksi. Tämän vuoden pääpotin vei Katri!

Myöhään illalla mentiin porukalla saunaan. Jotain kalajuttuja oli myös mietinnässä, mutta iltaa kohden huonontunut keli ja kylmyys tekivät saunasta houkuttelevamman vaihtoehdon. Päivä oli kaikinpuolin onnistunut ja tapahtuman osallistujamäärä jopa vähän yllätti. Hyvä niin. Hässäkkä jatkui vielä sunnuntaina. Silloin ohjelmassa oli Janne Pesosen koskikoulu junnuille ja uisteluhässäkkä. Me ei oltu paikalla enää silloin, kun oltiin tutustumassa enemmän Kuhmon koskiin. Tapahtuman järestäjät, Kuhmon kaupunki ja Kuhmon perhokalastajat hoitivat homman todella kunnialla. Myös meidän osalta järjestelyt olivat ihan mahtavat. Saatiin sponssina luvat muutamille koskille, samoin majoitus joka oli todella jees. Niistä suuri kiitos! Tietenkin myös Anni ansaitsee kiitokset. Anni oli mukana kehittelemässä koko tapahtumaa. Kaikki toimi erittäin mallikkaasti.

Kuhmon reissusta pian lisää toisen postauksen verran.

Perhomimmit (ja pari kundii) Parkanossa

Pieta - Kesäkuun ensimmäisten päivien kalareissu suuntautui Parkanoon Viinikanjoelle. Meillä oli mimmiporukan kanssa siellä treffit. Hurautettiin Juuson kanssa ensiks Tampereelle, josta napattiin Veera kyytiin. Hanna ja Noora tuli Viinikalle myöhemmin yöllä suoraan Isojoen reissulta. Koska kesäillalloissa valoa riittää pitkään, alotettiin kalastus Veeran ja Juuson kanssa jo ennen muiden tuloa. Mä sain kirren! Taas olin ihan hämmentyny, en oo ikinä saanu kalaa kahtena peräkkäisenä päivänä... :D Enkä oo muuten ikinä nähny noin siistissä kunnossa olevaa kirreä, sillä oli jopa pyrstö kuosissa ja muutkin evät tallella. Kaikenlisäks oli vielä tosi virkee kun sai ihan kunnolla taistella vastaan. Ei se meinannu pysyy ees pinnan alla. Hienot hypyt.

Kun Hanna ja Noora liittyi porukkaan, ei maltettu mennä heti nukkumaan vaikka kello olikin jo aika paljon. Höpöteltiin notskilla ja käytiin vielä pikaisesti kalassakin. Olipa kiva yrittää nukkuu sen jälkeen kun aurinko oli jo noussu. Seuraavan aamun olo oli vähän tahmee. Puhuttiin että herättäisiin aikaisin, mut eipä kukaan vissiin tajunnu laittaa herätyskelloa soimaan kun kello lähenteli jo kymmentä kaikkien kömpiessä ulos makuupusseistaan. No, ihan kivaa välillä tälläinen rennompi meininki. Usein kalareissuilla tulee noudatettua vähän tiukempaa linjaa. Puoliltapäivin oltiin taas valmiina päivän koitoksiin. Myös Antti liittyi seuraan.

Viinikanjoki oli nättiä aluetta. Kalastettiin joen kolmessa eri kohdassa. Tapahtumat oli aika vähäisiä kaikilla. Särkiä ja ahvenia sai välillä irrotella koukusta, mutta isompia tapahtumia oli tosi vähän. Veeralla oli pari ärsyttävää karkuutusta heti päivän alkupuolella. Yksi taimen kävi haavissa, mutta se oli tooosi pieni. Taimen kuitenkin. :) Super kaunis! Päivän aikana tuli myös pari kirreä lisää, Veeralle ja Juusolle.

Oli aika siisti fiilis kun pystyi kalastaa ilman kauheeta kerrospukeutumista. Eka päivä tänä vuonna! Voisi jopa sanoa että ihan kesäinen. Oli myös kivaa olla kalassa joella pitkästä aikaa. Viimeiset puoli vuotta (sunnuntaita lukuunottamatta) on mennyt merellä, meritaimenen tai hauen perässä. Vähän oli tekniikoissa alkuun hakemista, mutta kyllä oli taas kivaa. Tästä se jokikausi taas alkaa. Oli myös ihan parasta treffata näitä tyttöjä, kiitos kaikille! Lopeteltiin kalastus illalla. Meillä oli Juuson kanssa jälleen vähän ajettavaa edessä. :D Hannasta oli seuraa Tampereelle asti. Tälläkertaa päästiin ilman kauheeta väsymystä kotiin saakka. Viimeaikoina himaan ajamiset on ollu aikamoista taistelua että pysytään hereillä. Perjantaina persaus puutuu taas noin 600km verran!

Kesän eka VKK

Pieta - Mä aloitin perhokalastuksen keväällä 2012. Olisko suunnilleen viikko tästä taaksepäin kolme vuotta sitten. Juuso vei mut silloin Vanhankaupunginkoskelle, koska keväisin siellä on ihan mukavasti särkikaloja niiden noustessa kutemaan. Koskella riittää actionia ja keväisestä VKKsta on tullu meille sellainen kaudenavaus perille. Lähinnä siks että mä pääsen lohtukalaan... :D Nyt kausi on avattu jo aikaa sitten ihan muualla, mutta mä halusin silti käydä vähän muistelemassa vanhoja. Otin iltaluvan ja lähdin koskelle itekseni vimpakaan. Kovimmat vimpakekkerit oli jo laantumassa, mut sain tavoitteen kuitenkin suoritetuksi!

Koska liikuin julkisilla, en jaksanu ottaa kahluukamoja messiin. Vesi oli sellaisella korkeudella, että pärjäs ihan hyvin ilmankin kun rannat oli näkyvissä ja pystyi loikkimaan kivillä. Illan aikana tuli pari kunnon sadekuuroa ja hetken mietin että loppuuko tää reissu nyt lyhyeen, mutta onneks ne ei kestäny kovin pitkään ja illan aurinko kuivas sen mitä sade oli kastellu. Vähän piti varoo pludaamista, mä oon siinä aika hyvä...

Törmäsin illan aikana tuttuihin, esim Katriin joka on innostunut keväisistä särkihommista. Pari sanaa tuli vaihdettua, mutta kalastin kuitenkin koko illan itekseni. Oli kivaa olla kerrankin ihan yksin kalassa, vaikka yleensä tykkäänkin olla porukassa. Kaikki muu porukka oli kosken alaosilla. Mä päätin lähtee kokeilee mitä yläosasta löytyy. Vimpat ja muut särjet ei sinne asti pääse nousemaan, mutta aattelin että kai sinne on taas kirrejä dumpattu kun kesäkin on jo aluillaan. Hirveesti ei odotuksia ollu, mut kuinkas kävikään. En ees kauaa kerenny heittelee kun hämmentyneenä väsyttelin liitsiin napannutta kirbeliä.

Mä en oo kovin montaa kalaa mun perhoaikana saanu, joten niitten haaviin nappaaminen on aina skidisti säätämistä... Siinä se kuitenkin sit hetken päästä lötkötti. Mua vähän huvitti, koska edellisestä kirrestä on jo kaksi vuotta ja tää tuli vielä ihan samasta kohtaa. Kuinka iloiseksi voikaan yhdestä pullakalasta tulla! Se lähti ruokakalaksi. Myöhemmin illalla Juuso tuli hakemaan mua. Vastaan tuli varmasti todellinen riemuidiootti.

Huomasin muuten tossa vähän aikaa sitten, että kalastuspäiviä on kertyny tälle vuodelle jo parisenkymmentä. Sehän on aika hyvin siihen nähden että kausi on vasta aluillaan. Ollaan nyt ekaa kertaa oikeesti laitettu muistiin kaikki kalastusreissut. Tällä viikolla listaa saa taas jatkettua parin rivin verran! Huomatkaa muuten alimassa kuvassa hieno rannetuki. On tää kalastus aika rankkaa hommaa. Gotlannin reissulla mun ranteeseen tuli joku rasitusvamma, eikä se oo vieläkään parantunut. Tällä menolla parantuu varmaan vasta aikaisintaan talvella. :D